Nykymaailmassa Ján Kollár on aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion yhteiskunnan eri alueilla. Sen merkitys on kiistaton ja sen vaikutukset vaihtelevat henkilökohtaisesta globaaliin tasoon. Kautta historian Ján Kollár on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan kohteena, ja se on luonut useita näkökulmia ja lähestymistapoja. Tässä artikkelissa tutkimme Ján Kollár:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuehdotuksia. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Ján Kollár:tä ja sen vaikutuksia nykyään.
Ján Kollár | |
---|---|
![]() Ján Kollár |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1793 Mošovce, Unkarin kuningaskunta, nyk. Slovakia |
Kuollut | 1852 (58–59 vuotta) Wien, Itävallan keisarikunta |
Ammatti | runoilija, pappi |
Kirjailija | |
Salanimi | Čechobratr Protištúrsky ja Čechobratr Protištúrský [1] |
Äidinkieli | slovakki |
Tuotannon kieli | slovakki, saksa |
![]() Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Ján Kollár (1793 Mošovce, Unkarin kuningaskunta, nyk. Slovakia – 1852 Wien, Itävallan keisarikunta) oli slovakialainen runoilija ja pappi. Hän oli pappina Budapestissa ja arkeologian professorina Wienin yliopistossa. Hän oli panslavismin uranuurtaja. Omien runojensa lisäksi hän julkaisi kansanlaulukokoelman Národnie zpievanki (1834).[2]