Jäähdytysneste

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme syventyä Jäähdytysneste:een, olennaiseen aiheeseen, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Tässä tekstissä analysoimme Jäähdytysneste:n eri puolia sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Uppoudumme sen historiaan, tutkimme sen vaikutuksia eri alueilla ja pohdimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Jäähdytysneste on jännittävä aihe, jota kannattaa käsitellä eri näkökulmista, minkä vuoksi tässä artikkelissa pyrimme tarjoamaan laajan ja rikastuttavan näkemyksen aiheesta. Liity mukaan tähän kiehtovaan tutkimusmatkaan!

Jäähdytysneste on lämmön siirtoon tarkoitettua nestettä. Jäähdytysneste kiertää tarkoitusta varten rakennetussa jäähdytysjärjestelmässä. Jäähdytysnesteitä käytetään hyvin monissa sovelluksissa: esimerkiksi voimalaitoksissa, polttomoottoreissa ja työstökoneissa.

Jäähdytysnesteen koostumus

Polttomoottorit

Auton jäähdytysnesteen lämpömittari (vasen).

Moottoreissa jäähdytysnesteellä tasataan sylinterilohkon lämpötilaa sekä siirretään liiallinen lämpöenergia pois. Jäähdytysnesteellä voidaan myös johtaa lämpöenergiaa ajoneuvon ohjaamon lämmittimeen. Yksinkertaisimmillaan jäähdytysneste voi olla pelkkää vettä, mutta veden taipumus aiheuttaa korroosiota sekä olematon pakkaskestävyys rajoittavat sen käyttöä.

Varsinainen jäähdytysneste voi olla esimerkiksi etyleeniglykolia tai propyleeniglykolia. Seostamalla etyleeniglykolipohjaista nestettä veteen 50:50-seossuhteella, saadaan seoksen pakkaskestävyydeksi -36 celsiusastetta. Jäähdytysnesteeseen voidaan lisätä mm. korroosiota, jäätymistä, syöpymistä ja vaahtoamista estäviä lisäaineita.[1]

Työstökoneet

Jäähdytysnesteen suihkutus työstökoneessa.

Työstökoneissa jäähdytysneste (myös leikkuuneste) voi olla esimerkiksi vesi-mineraaliöljy seos.[2] Jäähdytysnestettä suihkutetaan työstettävän kohteen pintaan, josta se sitoo lämpöä itseensä.

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Oy Teboil Ab: Jäähdytinneste teboil.fi. Arkistoitu 5.10.2006. Viitattu 7.11.2010.
  2. ↑ Würth Oy: LEIKKUUNESTE: Tuoteseloste wurth.fi. 22.07.2008. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 7.11.2010.

Aiheesta muualla