József Bajza

Tässä artikkelissa aiomme tutkia József Bajza:n kiehtovaa maailmaa ja käsitellä sen eri puolia ja erityispiirteitä. Sen alkuperästä sen evoluutioon, sen yhteiskuntavaikutusten ja nykypäivän merkityksen kautta sukeltamme matkalle, jonka avulla voimme täysin ymmärtää József Bajza:n tärkeyden. Monitieteisellä lähestymistavalla analysoimme sekä sen historiallisia vaikutuksia että sen mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia tarjoamalla globaalin ja yksityiskohtaisen näkemyksen, joka tuo meidät lähemmäksi József Bajza:n ydintä. Tämän artikkelin kautta toivomme tarjoavamme lukijalle rikastuttavan ja paljastavan yleiskatsauksen tästä aiheesta, joka ei epäilemättä jätä ketään välinpitämättömäksi.

József Bajza
József Bajza
József Bajza
Henkilötiedot
Syntynyt1804
Kuollut1858 (53–54 vuotta)
Kansalaisuus Unkari
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkieliunkari
Tuotannon kieliunkari
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

József Bajza (1804−1858) oli unkarilainen kirjailija ja kriitikko. Hän vaikutti kriitikkona merkittävästi Unkarin kirjalliseen elämään siten, että henkilöihin katsomatta arvosteli kirjallisia ilmiöitä, niin epigrammeja, tietosanakirjoja kuin tavallista käännöskirjallisuuttakin ja piti erityisesti silmällä kielen puhtautta sekä esteettisen maun ja omien esteettisten periaatteidensa vaatimuksia.[1]

Bajza oli romantikko ja teatteriarvostelijana paheksui näytelmätaiteessa ilmeneviä naturalistisia virtauksia. Bajza kirjoitti itsekin runoja. Ne olivat tunnelmallisia, muodoltaan moitteettomia lauluja, joissa kuitenkin saksalainen vaikutus on varsin tuntuva. Hän julkaisi myös novelleja sekä historiallisia teoksia, jotka eivät kuitenkaan pohjautune laajempiin itsenäisiin tutkimuksiin. Bajza perusti ja toimitti aikakauskirjoja, muun muassa Kritikai lapok, Aurora, Társalkodó ja varsinkin Athenaeum (Figyelmezö liitteineen) 1837−1843, johon viime mainittuun kirjoittivat myös Sándor Petőfi ja Mihály Tompa. Bajzan suorasanaisista tutkielmista merkittävimpä ovat Az epigramma teoriája (’Epigrammin teoria’, 1828). Hänen runokokoelmansa ensipainos ilmestyi 1835.[1]

Vuonna 1851 ilmestyivät Pestissä kahdessa osassa hänen kootut teoksensa, jotka sitten Ferenc Toldy toimitti uudestaan julkisuuteen 1861−1863 kuusiosaisena.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Bajza, József Tietosanakirja osa 1, palsta 814−815, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1909

Aiheesta muualla