Kálmán Darányi

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Kálmán Darányi:een liittyvää. Sen historiallisesta alkuperästä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan sen tärkeimpien ominaisuuksien ja olennaisten sovellusten kautta. Kálmán Darányi on ollut viime vuosina suuren kiinnostuksen ja keskustelun kohteena, mikä on motivoinut tutkijoita, asiantuntijoita ja harrastajia jatkamaan sen tutkimista. Tämän artikkelin avulla toivomme saavamme valoa Kálmán Darányi:n tärkeimpiin näkökohtiin ja tarjota lukijoillemme täydellisen ja ajantasaisen kuvan tästä kiehtovasta ja tärkeästä aiheesta.

Vitez Béla Imrédy
Blaé Imrédy vuonna 1939.
Blaé Imrédy vuonna 1939.
Unkarin pääministeri
Edeltäjä Gyula Gömbös
Seuraaja Béla Imrédy
Henkilötiedot
Syntynyt22. maaliskuuta 1886
Budapest, Unkari
Kuollut1. marraskuuta 1939 (53 vuotta)
Budapest, Unkari
Puoliso Márta Szemere
Tiedot
Puolue MÉP
Uskonto kalvinisti

Kálmán Darányi (22. maaliskuuta 1886 Budapest1. marraskuuta 1939 Budapest) oli unkarilainen poliitikko, maatalousministeri ja Unkarin pääministeri vuosina 1936-1938. Hän oli edustajainhuoneen puhemies vuodesta 1938 kuolemaansa asti marraskuun alkuun 1939 asti.[1]

Kálmán Darányi syntyi vaikutusvaltaiseen aatelisperheeseen. Hänen setänsä Ignáz Darányi oli Unkarin maatalousministeri vuosina 1895-1903. Suoritettuaan oikeustieteen opinnot vuonna 1909 Darányi aloitti työuransa Unkarin kuningaskunnan hallinnossa. Ensimmäisen maailmansodan aikana hän toimi husaariyliluutnantin arvoisena komppanianpäällikkönä tammikuusta 1915 tammikuuhun 1917 Venäjän ja Romanian vastaisella rintamalla.[1]

Maailmansodan päätyttyä hän osallistui Unkarin lyhytaikaisen kommunistisen hallituksen kaatamiseen. Vuonna 1927 hänet valittiin parlamenttiin yhtenäisyyspuolueen jäsenenä. Seuraavana vuonna hänestä tuli pääministerin kanslian valtiosihteeri. Vuonna 1935 hänestä tuli maatalousministeri Gyula Gömbösin hallitukseen. Gömbösin jäätyä sairaslomalle ensimmäisen kerran toukokuussa 1936 Darányi alkoi toimia v.t. pääministerinä ja jatkoi vielä Gömbösin 6. lokakuuta 1936 tapahtuneen kuoleman jälkeen.[2]

Darányin hallituksen ministerit perinteisissä unkarilaisasuissa. Pääministeri Kálmán Darányi kuvassa edessä toinen vasemmalta. Ulkoministeri Kálmán Kánya kuvassa edessä keskellä.

Valtionhoitaja Horthy nimitti hänet pääministeriksi 10. lokakuuta 1936. Darányi pysyi myös edelleen maatalousministerinä pääministerin asemansa lisäksi.[3] Uusi pääministeri halusi palata István Bethlenin aikanaan johtamaan perustuslaillisuuteen vastustamatta jyrkästi Gömbösin "poliittista testamenttia". Hän jatkoi edeltäjänsä ulkopolitiikkaa ja ollen tiiviissä yhteistyössä Hitlerin[4] ja Mussolinin hallinnon kanssa. Darányi teki ensimmäisen ulkomaanmatkansa Italiaan marraskuun puolivälissä 1936[5]. Sisäisesti hän tukahdutti lehdistön, laajensi keskushallinnon valtuuksia ja suoritti ensimmäiset kostotoimet juutalaisia ​​vastaan.

Darányin Unkarin hallituksen johdossa katsottiin myötäilleen liiaksi oikeistolaisia voimia, joiden koettiin saaneen lisää uskoa toimintamahdollisuuksiin Saksan miehitettyä Itävallan. Näin Saksasta oli tullut Unkarin rajanaapuri. Darányin oli tässä tilanteessa 13. toukokuuta 1938 erottava[6], ja hänestä tuli parlamentin puhemies. Hän oli tässä tehtävässä aina kuolemaansa eli marraskuun alkuun 1939 asti.

Lähteet

  1. a b Darányi Kálmán Magyar Életrajzi Lexikon. Viitattu 17.4.2025. (unkariksi)
  2. Julius Gömbös' efterträdare. Hufvudstadsbladet, 11.10.1936, s. 9. Kansalliskirjasto (digitaalinen arkisto). Viitattu 17.4.2025. (ruotsiksi)
  3. Nya ungerska kabinettet färdigbildat. Hufvudstadsbladet, 11.10.1936, s. 1. Kansalliskirjasto (digitaalinen arkisto). Viitattu 17.4.2025. (ruotsiksi)
  4. Daranyi ungersk ministerpresident - Göring på visit hos den nya regeringchefen. Hufvudstadsbladet, 11.10.1936, s. 9. Kansalliskirjasto (digitaalinen arkisto). Viitattu 17.4.2025. (ruotsiksi)
  5. Unkarin johtavat valtiomiehet lähteneet vierailulle Mussolinin luo. Helsingin Sanomat, 26.11.1936, s. 11. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.4.2025.
  6. Unkarin hallitus eronnut. Helsingin Sanomat, 14.5.1938, s. 15. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 17.4.2025.

Aiheesta muualla