Kärinki
Nykymaailmassa Kärinki on aihe, josta on tullut erittäin ajankohtainen nyky-yhteiskunnassa. Tekniikan kehittymisen ja jatkuvan kommunikointitavan muuttumisen myötä Kärinki:stä on tullut monien kiinnostava kohde. Olipa kyse sosiaalisten verkostojen, television tai muiden viestintävälineiden kautta, Kärinki on onnistunut kiinnittämään laajan väestön huomion. Tässä artikkelissa tutkimme Kärinki:n eri puolia ja sen vaikutuksia elämäämme sekä sen vaikutuksia tulevaisuuteen. Kärinki on ilmiö, jota emme voi sivuuttaa sen vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen, rooliinsa populaarikulttuurissa.
| Kärinki | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Imatra, Ruokolahti |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 04.119.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 86,1 m [1] |
| Rantaviiva | 25,65 km [2] |
| Pinta-ala | 4,99 km² [2] |
| Tilavuus | 0,039 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 7,9 m [3] |
| Suurin syvyys | 25,9 m [3] |
 Kärinki |
|
|
|
|
Kärinki on järvi Ruokolahden keskustaajaman itäpuolella Etelä-Karjalassa. Sen pinta-ala on viisi neliökilometriä. Noin 16 hehtaaria Käringin kaakkoisosasta sijaitsee Imatran alueella.[3][1]
Maantiede
Käringin pituus kaakosta luoteeseen on 4,2 kilometriä. Otrasaari, Selkäsaari ja Vihtniemi erottavat järven koillisosaa pääaltaasta. Järven syvin kohta, 26 metriä, sijaitsee pääaltaan kaakkoisosassa, myös järven keskivaiheilla on laaja 20–25 metriä syvä alue. Kärinki madaltuu luodetta kohden. Järven koillisosa on myös melko matalaa, koillisimmassa osassa sijaitsee Haudanlahti, jonka syvin kohta on 8,6 metriä.[2][1]
Käringissä sijaitsee 23 saarta, joista 4 on alle aarin laajuisia ja 4 yli hehtaarin laajuisia. Järven pohjoisosassa sijaitsee usean hehtaarin laajuinen Viramosaari, myös Otrasaari, Selkäsaari ja Heinärikkilänsaari ovat verraten laajoja. Pääaltaan luoteisosassa on lukuisia pieniä saaria ja luotoja.[2][1]
Käringin länsirannalla on taajama-asutusta, pohjoisrannalla on pieniä peltoaukeita. Itäiset ja eteläiset rannat ovat pientalojen täplittämää metsämaata. Vihtniemen korkeustaso on enimmillään noin 130 metriä merenpinnan yläpuolella, eli noin 45 metriä Käringin pinnan yläpuolella.[2][1]
Kärinkiin virtaa useita laskuojia. Pieni-Kärinki (86,1 metriä mpy) sijaitsee Käringin koillispuolella, järviä yhdistää noin 250 metriä pitkä vesiväylä. Käringin itäpuolella sijaitsee Koholanlampi (98,0 metriä mpy) ja pohjoispuolella Särkijärvi (87,1 metriä mpy) sekä Jouhtjärvi (88,4 metriä mpy). Käringin länsikolkasta lähtee laskuoja Haapaveden Pappilanlahteen (75,7 metriä mpy).[1]
Käringin vesitilavuus on 39 040 000 kuutiometriä.[2]
Kärinki (04.119.1.001) kuuluu Käringin valuma-alueeseen (04.119), joka on kolmannen jakovaiheen vesistö Vuoksen päävesistössä (04). Toinen jakovaihe on Ala-Saimaan alue (04.11) ja ensimmäinen Suur-Saimaan alue (04.1). Kärinki on laajin Käringin valuma-alueen 16:sta vähintään hehtaarin laajuisesta vakavedestä. Sitä seuraavat Jouhtjärvi, Pieni-Kärinki, Kivijärvi ja Narsakkalampi.[4]