Kärklaxin vapaaseurakunta

Nykymaailmassa Kärklaxin vapaaseurakunta:stä on tullut monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Ajan myötä Kärklaxin vapaaseurakunta:n merkitys on kasvanut eri alueilla, olipa kyse sitten henkilökohtaisesta, akateemisesta, ammatillisesta, poliittisesta tai kulttuurisesta. Kärklaxin vapaaseurakunta:n merkitys ei rajoitu yhteen alueeseen, vaan sen vaikutus ulottuu useisiin jokapäiväisen elämän osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme Kärklaxin vapaaseurakunta:n eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan sekä sen myönteisiä puolia että haasteita. Monitieteisellä lähestymistavalla pyrimme syventämään ymmärrystä Kärklaxin vapaaseurakunta:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Kärklaxin vapaaseurakunta
Kärklax fria församling
Suuntautuminen helluntaiherätys
Perustettu 1938
Pääkirkko Kärklax, Maksamaa

Kärklaxin vapaaseurakunta (ruots. Kärklax fria församling) oli vuonna 1938 perustettu helluntaiseurakunta Vöyrin Maksamaalla. Kärklaxin rukoushuone vihittiin käyttöön vuonna 1938 ja rukoushuone Tottesundissa vuonna 1944. Seurakunnalla on ollut rukoushuone myös Maksamaan kirkonkylässä.[1]

Vuosien varrella seurakunnan saarnaajina ovat palvelleet mm. Astrid Anderson, Valdemar Blomqvist, David Klemetz, Oskar Eriksson, Henry Haga, Doris Backlund, Anita Bergstén, Annel Forsén, Greta Nylund, Börje Nissfolk, Rolf Strömvall, Levi Solborg ja Kaj Kanto.[1]

Lähteet

  • Herberts, Arne: Ett folk på väg. (Den Finlandssvenska pingströrelsen under 75 år) Helsinki: Taborförlaget, 1995. ISBN 951-95278-4-2

Viitteet

  1. a b Herberts 1995, s. 77