Aihe Kärntenin herttuakunta on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen ja huomion monissa ihmisissä ympäri maailmaa. Kärntenin herttuakunta on herättänyt keskusteluja, tutkimuksia ja jopa kiistoja joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai päivittäisen elämän merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökohtia ja näkökulmia, jotka liittyvät Kärntenin herttuakunta:een, tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tästä aiheesta. Sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin, mukaan lukien sen vaikutus populaarikulttuuriin, tutkimme perusteellisesti, kuinka Kärntenin herttuakunta on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja kollektiiviseen tietoisuuteen.
Kärntenin herttuakunta Herzogtum Kärnten |
|||
---|---|---|---|
976–1918 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto | monarkia | ||
Pääkaupunki | Klagenfurt | ||
Historia | |||
– Perustetaan osaksi Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa | 976 | ||
– Osaksi Itävaltaa | 1335 | ||
– Lakkautetaan | 1918 | ||
Edeltäjä | Kärntenin markkreivikunta | ||
Seuraaja | Kärntenin osavaltio |
Kärntenin herttuakunta (saks. Herzogtum Kärnten) oli herttuakunta, joka sijaitsi suurin piirtein nykyisen Itävallan osavaltion Kärntenin alueella. Pyhä saksalais-roomalainen keisari Otto II perusti herttuakunnan vuonna 976.[1] Se lakkautettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918, samaan aikaan kun Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia lakkautettiin.
Luitpoldingin suku
Luitpoldingin suku
Saalilainen suku
Eppensteinin suku
Saalilainen suku
Ezzon suku
Zähringenin suku
Eppensteinin suku
Spanheimin suku
Görz-Tirolin suku
Vuonna 1335 Habsburgin sukuun kuuluneet Itävallan herttuat Albert II ja Otto II perivät Kärntenin herttuakunnan.[3] Tämän jälkeen Kärnten lakkasi olemasta itsenäinen herttuakunta ja liitettiin osaksi Habsburgien maita.