Kågeälvenin vesistö
Tässä artikkelissa tutkimme Kågeälvenin vesistö:n kiehtovaa maailmaa ja sitä, miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Ilmestymisestään lähtien Kågeälvenin vesistö on herättänyt suurta kiinnostusta ja herättänyt asiaankuuluvia keskusteluja sen tärkeydestä. Kautta historian Kågeälvenin vesistö on ollut tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja sen vaikutus on leimannut merkittävästi eri tieteenalojen kehitystä. Tässä mielessä on merkityksellistä analysoida, miten Kågeälvenin vesistö on kehittynyt ajan myötä ja mikä sen rooli on ollut elävämme todellisuuden muokkaamisessa. Lisäksi käsittelemme Kågeälvenin vesistö:n eri näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme sen todellisen ulottuvuuden ja laajuuden. Syvän ja objektiivisen analyysin avulla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan kattavan näkemyksen Kågeälvenin vesistö:stä ja sen vaikutuksista nykyään.
Kågeälvenin vesistö (ruots. Kågeälvens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 19) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Kågeälvenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 909 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Kågeälven, jonka kokonaispituus on 95 kilometriä.[4][a]
Vesistön valuma-alue
Kågeälvenin vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Piitimenjoen vesistön (tunnus 13) ja Skelleftejoen vesistön (tunnus 20) välisessä taskussa, jossa sijaitsee vielä kuusi pienempää päävesistöä. Kågeälvenin vesistöllä on yhteistä vedenjakajaa Skelleftejoen vesistön kanssa, joka sijaitsee vesistön lounaispuolella. Kågeälvenin vesistön koillispuolella sijaitsee Byskeälvenin vesistö (tunnus 18), ja meren suunnassa on lisäksi monia mereen laskevien purojen ja ojien valuma-alueita. Pieniä valuma-alueita sijaitsee myös joensuun kaakkoispuolella.[3]
Valuma-alueen piirteitä
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (55,4 %), turve (21,7 %), kalliomaa (4,1 %), hiekka ja sora (3,7 %), multamaa (7,5 %), savimaa (2,5 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,5 %), joiden lisäksi on vielä 2,7 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (83,8 %), soita ja kosteikkoja (8,6 %), viljelymaita (2,8 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,5 %) sekä joutomaita (1,7 %). Näiden lisäksi on 2,6 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
| Kågeälvenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Kågeälvenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 10,9 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 79,6 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,67 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 9,8 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 81 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 80 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 0,5 m³/s maaliskuussa 1996. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[2]
Lähteet
Huomautuksia
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Kågeälven.
Viitteet
- ↑ Kågeälvenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020.(ruotsiksi)
- ↑ a b Kågeälven (SE720649-173565) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 982–987, viitattu 13.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Kågeälvenin vesistö (Excel-lomake nro 28663), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
