K3-talo

Tässä artikkelissa tehdään perusteellinen analyysi K3-talo:sta, jossa käsitellään eri näkökohtia, joiden avulla lukija saa yksityiskohtaista ja täydellistä tietoa tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä. Sen alkuperää, sen merkitystä nykyään, sen vaikutuksia eri alueilla ja mahdollisia tulevaisuuden vaikutuksia tarkastellaan. Lisäksi tutkitaan asiantuntijoiden erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta laajan ja tasapainoisen näkemyksen aikaansaamiseksi. Keräämällä ja analysoimalla asiaankuuluvaa tietoa pyrimme tarjoamaan kattavan näkemyksen K3-talo:stä ja myötävaikuttamaan tiedon rikastumiseen tästä aiheesta/henkilöstä/päivämäärästä.

Arkkitalotyypin pihanäkymä.
Arkkitalotyypin olohuonenäkymä.
Arkkitalotyyppi A4. 3h+k+rt 108-m², sauna 24 h-m².

K3-talot on Suomen Kulttuurirahaston vuonna 2010 valmistunut omakotitalon luonnossuunnitelmatasoinen tyyppitalomallisto. Mallisto on julkaistu 2010 ilman korvausta vapaasti käytettäväksi. K3-talotyypeillä Kulttuurirahasto pyrkii rakentamisen laadun ja asumisterveyden parantamiseen.

Hankkeen tausta

Idea uudenlaisesta tyyppitalomallistosta lähti liikkeelle vuonna 2007 Pohjasta (nykyisin Raaseporia), jossa Fiskarsilla oli tontteja. Yhtiö etsi tonteille kohtuuhintaisia korkeatasoisia omakotitalomalleja. Talomalliston suunnittelun rahoitukseen saatiin mukaan Suomen Kulttuurirahasto ja projektin pyrkimykseksi määriteltiin saada aikaan teollisesti valmistettavia kauniita, kohtuuhintaisia ja kestäviä talomalleja. Jo alkuvaiheessa päätettiin, että talotyypit tullaan julkaisemaan ilmaiseksi rakentajien käyttöön.[1]

Suunnittelijoiksi valittiin Pohjoismaista kahdeksan arkkitehtitoimistoa, pyrkimyksenä saada mukaan kokeneita asuntosuunnittelijoita, kestävän kehitykseen keskittyneitä arkkitehteja, sekä nuoria lupaavia suunnittelijoita. Viisi toimistoista oli Suomesta. Vuonna 2009 Kulttuurirahasto teetti toimistoilla ensimmäiset luonnokset energiatehokkaasta omakotitalosta. Puoli vuotta kestäneen suunnitteluvaiheen tulokset olivat kuitenkin rahaston mielestä vaatimattomia kestävän kehityksen huomioon ottamisessa, ja kun rakennusmääräysten tiedettiin vielä kiristyvän energiatehokkuuden osalta, asetettiin seuraavan suunnitteluvaiheen tavoitteeksi saada aikaan energiatehokkuudeltaan vuoden 2012 määräysten mukainen, painovoimaisella ilmanvaihdolla ja höyrynsuluttomilla rakenteilla varustettu talomallisto. Vastaavan tyyppisiä tehdasvalmisteisia ratkaisuja ei pientalomarkkinoilla ollut tarjolla.[1][2]

Suunnittelijoista valittiin syksyllä 2009 jatkoon viisi arkkitehtitoimistoa. Näillä teetettiin lopulliset, tarkemmat suunnitelmat malleista vuoden kestäneen suunnitteluvaiheen aikana. Suunnittelu toteutettiin yhteistyössä taloteollisuuden kanssa. Tulokseksi saatiin viisi talomallia, jotka kaikki pyrkivät toteuttamaan projektin tavoitteet. Mallit toteuttavat myös vuoden 2012 rakennusmääräykset. Puoli miljoonaa euroa maksaneen projektin tulokset julkaistiin kesäkuussa 2011.[1]

K3-talomallit

Malli, suunnittelija ja valmistaja, mikäli mallille on jo teollinen valmistaja:

Toisen suunnittelukierroksen mallit

  • Arkkityyppitalo:
suunnittelija Kirsti Siven & Asko Takala arkkitehdit Oy
valmistaja Suomen Design-Talo Oy
  • Noppa
suunnittelija Avanto arkkitehdit Oy
valmistaja Timber Frame Oy
  • Sydän ja puu
suunnittelija Arkkitehtitoimisto A-konsultit Oy
valmistaja Puutalokymppi Oy / Betoniluoma Oy
  • Villa Finland
suunnittelija Efem arkitektkontor ab
valmistaja Karlsonhus Husindustrier AB
  • Villa Neore
suunnittelija Sweco Architects Ab
valmistaja Glommershus AB

Ensimmäisen suunnittelukierroksen mallit

  • Billnäs-talo
Sanaksenaho arkkitehdit Oy
  • Luhti
Erat arkkitehdit
  • Pre-Hab
Rintala Eggertsson Architects

Vapaa käyttö

Suomen Kulttuurirahasto on lunastanut suunnittelijoilta talomallien kaikki oikeudet ja sallii suunnitelmien vapaan ja vastikkeettoman käytön sekä yksityiseen että elinkeinotoimintaan ilman alueellisia tai ajallisia rajoituksia. Julkaistut mallit ovat luonnossuunnitelmatasoisia, ja niitä voidaan vapaasti jatkokehitellä. Kulttuurirahaston käyttölupa ei koske eikä rajoita jatkokehitellyille malleille syntyvää tekijänoikeussuojaa. Luonnostasoisina malleja ei ole tarkoitettu käytettäväksi rakentamisessa sellaisenaan, vaan rakentaminen edellyttää erillisten rakennussuunnitelmien tekemistä.[3]

Lähteet

  • Pesonen, Risto: Rintamamiestalolle viisi haastajaa. TM Rakennusmaailma, 2011, nro 7/2011, s. 12-13. Helsinki: Otavamedia. ISSN 1459-1839
  • SKR k3-talot 2011. Suomen Kulttuurirahasto. Arkistoitu 4.1.2012. Viitattu 11.1.2012.

Viitteet

  1. ↑ a b c Pesonen/TM 7/2011 a
  2. ↑ K3-talot.fi/ Hanke
  3. ↑ K3-talot.fi/ Käyttölupa

Aiheesta muualla

  • Pesonen, Risto: Tarjolla talot taajamaan ja haja-asutusalueelle. TM Rakennusmaailma, 2011, nro 7/2011, s. 14-17. Helsinki: Otavamedia. ISSN 1459-1839