KNM Lolland

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa KNM Lolland:n kiehtovaan maailmaan. Tutustumme sen alkuperään, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. KNM Lolland on ollut kiinnostuksen ja keskustelun kohteena useilla aloilla ensimmäisistä esiintymisistään nykypäivän merkityksellisyyteen. Opimme sen kehityksestä ajan myötä, sen ympärillä olevista erilaisista näkökulmista ja sen mahdollisista vaikutuksista jokapäiväiseen elämäämme. Liity kanssamme tälle matkalle KNM Lolland:n läpi ja löydä kaikki, mitä tällä teemalla on meille tarjota.

KNM Lolland
KDM Lolland
Aluksen vaiheet
Rakentaja Pihl, Bodenhoffs Plads, Kööpenhamina
Laskettu vesille 7. maaliskuuta 1810
Poistui palveluskäytöstä Norjalle 1814
Loppuvaihe myyty 1947
Tekniset tiedot
Uppouma 231,25 t
Pituus 30,07 m
Leveys 8,08 m
Syväys 3,51 m
Propulsio tyästakiloitu, purjeet
Miehistöä 99 - 120
Aseistus
Aseistus 18 × 18 naulan tykkiä
myöh.:8 × 18 naulan pitkäputkista tykkiä
8 × 18 nualan lyhyt putkista tykkiä
2 × 6 naulan tykkiä

KNM Lolland (tai Låland) oli Norjan laivaston 18-tykkinen priki vuosina 1818-1847. Alus luovutettiin Norjalle, kun Tanska-Norjan laivasto jaettiin ja Norjan prinssi Kristian Fredrik perusti itsenäisen Norjan laivaston 12. huhtikuuta 1814. Priki myytiin 1847.

Valmistus

Alus tilattiin Phililtä Bodenhoffs Pladsista Kööpenhaminasta, missä se laskettiin vesille 7. maaliskuuta 1810.

Palvelus

Tanskan amiraliteetti määräsi 1811 aluksen päälliköksi Hans Peter Holmin, jonka alaisuudessa Lolland kohtasi 2. syyskuuta 1811 Arendalin edustalla 18-tykkisten prikien KDM Ålsenin (kapteeniluutnantti Lutkin) ja KDM Sampsøn (kapteeniluutnantti Grothschilling) kanssa Britannian kuninkaallisen laivaston 10-tykkisen prikisluuppi HMS Chanticleerin[1] (kapteeni Richard Spear) ja 12-tykkisen priki HMS Manlyn[2] (luutnantti Richard William Simmonds). Chanticleer pääsi pakoon lyhyen tulitaistelun jälkeen, mutta Manley vallattiin. Vallatulla aluksella oli tuhoutunut neljä tykkiä ja kaikki mastot olivat vaurioituneet, mutta ainoastaan yksi miehistönjäsen oli saanut surmansa ja yksi pahoin haavoittunut. Lisäksi kaksi merijalkaväen sotilasta oli pahoin haavoittunut. Tanskalaisaluksilla oli vain yksi Lollandin miehistönjäsen saanut surmansa.[3][4]

Lyngørin taistelussa 1812 alus oli sijoitettuna lähelle vuonoa. Holm oli siirtynyt silloin uuden aluksen Najadenin päälliköksi.[3]

Vuoden 1814 Kielin sopimuksen mukaan Tanska luovutti Norjalle kuusi prikiä, joista muodostui laivaston runko. Lolland oli yksi näistä ja siitä tuli vasta muodostetun laivaston lippulaiva. Alus huollettiin 1831 ja myytiin 1847 siviilikäyttöön.

Lähteet

  • James, W. M.: The Naval History of Great Britain during the French Revolutionary and Napoleonic Wars: Volume 5 - 1808-1811. Conway Maritime Press, 2002. ISBN 0-85177-909-3 (englanniksi)
  • Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1793-1817 - Design, Construction and Fates. Minnesota: Seaforth Publishing, 2005. ISBN 978-1-84415-717-4 (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ Winfield 2005 s.312
  2. ↑ Winfield 2005 s.338-339
  3. ↑ a b Military history of Denmark
  4. ↑ James 2002 s. 347-348

Aiheesta muualla