Kaapre Tynni

Nykymaailmassa Kaapre Tynni on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion. Kaapre Tynni:stä on tullut monia kiinnostava aihe joko yhteiskunnallisen merkityksensä, populaarikulttuuriin vaikutuksensa tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kaapre Tynni:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin eri alueilla. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja tarjoamaan lukijoillemme selkeän ja kattavan näkökulman.

Kaapre Tynni vuonna 1920.

Kaapre Tynni (26. lokakuuta (uuden ajanlaskun mukaan 7. marraskuuta) 1877 Ala-Sakoska, Kolppana – 3. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja toimittaja.

Elämä

Tynni kävi Kolppanan seminaarin vuosina 1896–1899, jonka jälkeen hän työskenteli Vallinginkylän koulussa Pietarin esikaupungissa. Sieltä hän siirtyi Pietarin saksalaiseen orpokotiin opettajaksi 1905. Tynni alkoi julkaista Uusi Inkeri -nimistä lehteä, jonka päätoimittaja hän oli ja joka lakkautettiin vuonna 1906 oikeuden päätöksellä. Nevan päätoimittajana hän toimi vuosina 1907–1910.[1][2]

Vuosiksi 1906–1912 Tynni siirtyi Pietarin suomalaiseen yhteiskouluun. Hän opetti venäjän kieltä, Venäjän historiaa ja maantiedettä. Ylioppilastutkinnon Tynni suoritti 1912 Lappeenrannan yhteiskoulusta, jatkoi opiskeluaan Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1917. Hänestä tuli Kolppanan seminaarin johtaja 1917–1919.[2]

Tynni osallistui vahvasti politiikkaan ja oli näkemyksiltään sosialidemokraatti. Hän osallistui myös Inkerin itsenäistymis- ja autonomiapyrkimyksiin, joiden epäonnistuttua Tynni joutui siirtymään Suomeen vuonna 1919. Helsingissä Kolppanan seminaarin yläluokka suoritti sitten Tynnin johdolla opettajatutkinnon. Sittemmin Tynni toimi opettajana Helsingin teollisuuskoulussa ja Helsingin Kauppiaitten Kauppakoulussa.[2]

Tynni oli Inkerin opettajaliiton puheenjohtajana ja kuului raittiusseura Inkerin ja valistusseura Soihdun johtokuntiin. Inkerin vapaustaistelujen aikana hän oli väliaikaisen hoitokunnan jäsenenä Länsi-Inkerin rintamalla, oli mukana Inkerin pakolaisten avustus- ja valistustyössä sekä oli mukana perustamassa Inkerin Liittoa ja kuului liiton johtokuntaan.[2]

Perhe

Kaapre Tynnin tyttäriä olivat kirjailija Aale Tynni, kääntäjä Martta Tynni ja professori Katri Rehtijärvi.[3]

Lähteet

  1. ↑ Kaapre Tynni – sanomalehtimies ja inkeriläisten puolestapuhuja Virtuaali-Inkeri. Viitattu 11.3.2007.
  2. ↑ a b c d Maist. K. Tynni 60-vuotias, Helsingin Sanomat, 07.11.1937, nro 301, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. ↑ Kaapre Tynni Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.