Kabulin maakunta
Tässä artikkelissa tutkimme Kabulin maakunta:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on herättänyt kiinnostuksen niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Kabulin maakunta on aihe, joka lupaa tarjota lukemattomia mielenkiintoisia näkökulmia, sillä siinä on laaja valikoima huomioitavia näkökohtia historiastaan sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Näiden linjojen mukaisesti pyrimme ratkaisemaan Kabulin maakunta:tä ympäröivät mysteerit esittämällä tietoja, tutkimuksia ja ideoita, jotka auttavat meitä ymmärtämään sen tärkeyden ja merkityksen nykyään. Valmistaudu lähtemään löytömatkalle, joka vie sinut tutkimaan Kabulin maakunta:n syvyyksiä ja sen monia puolia.
| Kabulin maakunta | |
|---|---|
 |
|
 Kabulin maakunta Afganistanin kartalla |
|
| Valtio | Afganistan |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Kabul |
| Pinta-ala | 4 462[1] km² |
| Väkiluku (2020) (Arvio) | 5 204 667[2] |
| Aikavyöhyke | UTC+4:30 |
Kabul on yksi Afganistanin 34 maakunnasta (velayat). Siellä on asukkaita noin 5,2 miljoonaa.[2] Kabulin maakunnassa on Afganistanin pääkaupunki Kabul.
Maakunnan maastonmuodoista on keskeinen suuri laakso, jossa pääkaupunki sijaitsee. Maaperä on viljavaa ja sadevedet kastelevat sitä. Alueella viljellään vehnää, perunaa, maissia, hedelmiä ja vihanneksia.[1]
Suurimmat etniset ryhmät ovat paštut, tadžikit ja hazarat. Pääkaupungin ympäristössä elää myös jonkun verran hinduja ja sikhejä. Uskonnoltaan alueen asukkaista suuri osa on sunneja, šiiat muodostavat vähemmistön. Vuonna 2017 arvioitiin, että 47% väestöstä oli lukutaitoisia.[1]
Hallinnollinen jako
Maakunta jakautuu 15 alueeseen, joista yksi on pääkaupunki Kabul.
- Bagrami
- Chahar Asyab
- Chahar Dihi
- Dih Sabz
- Gul Dara
- Istalif
- Kabul
- Kalakan
- Khaki Jabar
- Mirbacha Kot
- Musayi
- Paghman
- Qara Bagh
- Shakar Dara
- Surobi
Lähteet
- ↑ a b c Kabul Program for Culture and Conflict Studies - Naval Postgraduate School. 2017. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ a b Estimated Population of Afghanistan 2020-21 National Statistics and Information Authority - NSIA. 6/2020. Arkistoitu 3.7.2020. Viitattu 5.9.2021.
