Nykymaailmassa Kaiser-Wilhelm-Nationaldenkmal:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Ajan mittaan Kaiser-Wilhelm-Nationaldenkmal on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin, politiikan ja talouden eri osa-alueisiin. Perustamisestaan lähtien Kaiser-Wilhelm-Nationaldenkmal on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmisten jokapäiväisessä elämässä ja se on herättänyt keskustelua, keskustelua ja syvällisiä pohdiskeluja eri alueilla. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Kaiser-Wilhelm-Nationaldenkmal:n vaikutusta ja merkitystä tutkimalla sen monia puolia ja sen vaikutusta nykymaailmaan.
Kaiser-Wilhelm-Nationaldenkmal (Keisari Vilhelmin kansallismuistomerkki) oli Berliinin keskustassa Schlossplatzin reunalla Berliinin kaupunkilinnaa vastapäätä sijainnut Saksan keisari Vilhelm I:n muistomerkki.[1]
Valtava muistomerkki rakennettiin vuosina 1895–1897. Sen tieltä purettiin nimellä Schlossfreiheit tunnettu historiallinen talorivi. Muistomerkki käsitti kaikkiaan 76 metriä pitkän ja 38 metriä leveän alueen. Siihen kuului keisari Vilhelmiä esittänyt ratsastajapatsas, jonka taustalla kiersi puolikaaren muotoinen pylväikkö. Kokonaisuuden suunnittelivat kuvanveistäjä Reinhold Begas sekä arkkitehdit Gustav Halmhuber ja Ernst von Ihne. Rakennelma vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa ja se purettiin kokonaan yhdessä linnan kanssa vuonna 1950. Muistomerkin sokkeli on edelleen olemassa jokirannassa ja siitä pystyy hahmottamaan rakennelman alkuperäisen muodon ja mittasuhteet.[1] Lisäksi kaksi ratsastajapatsaan jalustaa koristaneista leijonapatsaista on nykyään Itä-Berliinin eläintarhassa.lähde?
Saksan liittopäivät päätti vuonna 2007, että keisari Vilhelmin muistomerkin paikalle pystytetään Saksan jälleenyhdistymiselle omistettu ”Vapauden ja yhtenäisyyden muistomerkki” (Freiheits- und Einheitsdenkmal). Sen rakentaminen alkoi vuonna 2020.[2]