Kalatie

Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Kalatie eri näkökulmista. Analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan sekä sen historiallista merkitystä. Tutkimme myös Kalatie:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia asiantuntijalausunnoista henkilökohtaisiin kokemuksiin. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Kalatie:stä ja sen vaikutuksesta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Lisäksi tutkimme mahdollisia ratkaisuja tai lähestymistapoja Kalatie:een liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa niitä, jotka haluavat syventää tietojaan Kalatie:stä ja sen vaikutuksista nyky-yhteiskunnassa.

Kalaportaat Oulujoen Merikoskessa.

Kalatie on laite tai rakennelma, joka mahdollistaa kalojen nousun koskissa, joissa pato tai jokin muu syy estää niiden kulun ylävirtaan.

  • Kalakouru on loivasti nousevaksi rakennettu vesikouru, jossa virtaavassa vedessä kalat pystyvät uimaan.[1][2]
  • Kalaporras on kalatie, joka koostuu peräkkäisistä, pienehköistä vesialtaista ja altaiden välissä olevista pienistä putouksista. Näin suuri putouskorkeus saadaan jaettua moneen pieneen putoukseen. Myös kalaporrasta pitkin on johdettu jatkuvasti virtaava vesi.[1][2]
  • Kalahissi on mertaa muistuttava automaattinen nostolaite, joka siirtää vaelluskalat padon alapuolelta sen yläpuoliseen veteen.[1][2]

Suomen lainsäädännössä

Suomen laki kieltää kaikenlaisen kalastuksen kalatiessä sekä 200 metriä sen ylä- ja alapuolella.[3] Jos vesistöön rakentaminen aiheuttaa ilmeistä vahinkoa kalakannoille tai kalastukselle, rakentaja velvoitetaan kalanistutukseen tai kalatien rakentamiseen tai näiden yhdistelmään (niin sanottu kalatalousvelvoite).[4]

Maa- ja metsätalousministeriö julkaisi vuonna 2012 kansallisen kalatiestrategian, jonka keskeisenä tavoitteena on ”uhanalaisten ja vaarantuneiden vaelluskalakantojemme elinvoimaisuuden vahvistaminen”.[5]

Suomen ainoa energian ympäristömerkki Ekoenergia edellyttää vesivoimaloilta kalatien rakentamista (ekologista virtausta) merkin piiriin pääsemiseksi.[6]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1962
  2. ↑ a b c Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1962
  3. ↑ Kalastuslaki, 379/2015
  4. ↑ Vesilaki, 587/2011, 14 § Finlex.
  5. ↑ Kansallinen kalatiestrategia (Valtioneuvoston periaatepäätös) 8.3.2012. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 24.9.2020.
  6. ↑ EKOenergia-verkosto ja -merkki Ekoenergy.org. Arkistoitu 17.8.2014. Viitattu 30.5.2014.

Aiheesta muualla

  • Kalatie, Tietosanakirja. Osa 4, palsta 76–77. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912