Kalervo Kijanen

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Kalervo Kijanen:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe kiinnostaa hyvin laajaa lukijakuntaa, sillä se kattaa näkökohtia historiasta ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Näitä linjoja pitkin tutkimme Kalervo Kijanen:n monia puolia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä, sen merkitystä tänään ja mahdollisia tulevaisuuden ennusteita. Epäilemättä Kalervo Kijanen on kiehtova aihe, joka herättää uteliaisuutta iästä tai koulutuksesta riippumatta. Valmistaudu siis lähtemään tutkimusmatkalle ja oppimaan Kalervo Kijanen:stä.

Kalervo Kijanen (2. lokakuuta 1906 Helsinki – 28. elokuuta 1977)[1] oli suomalainen kommodori ja sotakirjailija.

Kijasen vanhemmat olivat lehtori Pekka Kijanen ja Matilda Maria Fredriksson. Kijanen pääsi ylioppilaaksi 1925 ja kävi kadettikoulun 1925–1926. Hän opiskeli 1926–1929 Italian Meriakatemiassa (Regia Accademia Navale), kävi torpedoupseerikurssin Merisotakoulussa 1935 ja opiskeli Sotakorkeakoulussa 1935–1937. Hän opiskeli vielä Saksassa 1939.[2]

Sotavuosina Kijanen toimi Vesihiisi-sukellusveneen päällikkönä 1940–1942, Laivasto-osasto K:n komentajana Laatokalla syksyllä 1942 sekä työskenteli Merivoimien esikunnassa 1943–1944. Sotien jälkeen hän oli muun muassa laivaston esikuntapäällikkönä 1947–1951, merenkulkuosaston päällikkönä 1951–1952, pääesikunnan meripuolustusosaston päällikkönä 1952–1960, Merisotakoulun johtajana 1960–1963, Laivastolippueen komentajana 1963–1965 sekä Pansiossa sijaitsevan Turun Laivastoaseman päällikkönä. Hänet ylennettiin kommodoriksi 1956.[2][1]

Kijanen kirjoitti Suomen laivaston historiaa käsitelleitä teoksia sekä lehtiartikkeleita muun muassa Kansa Taisteli-lehteen.[3]

Teoksia

  • Torpedoammunnan ohjesääntö. 1939
  • Torpedotaktiikan ohjeet. 1940
  • Syvyyspommitus ja syvyyspommitustaulukot. 1941
  • Laivaston kehittelyt. 1949
  • Suomen laivasto 1918–1968, osat 1–2 ; kirj. Oiva Koivisto, Sulo Enkiö, Kalervo Kijanen ja Tapani Mattila. Meriupseeriyhdistys – Otava, Helsinki 1968, näköispainos Meriupseeriyhdistys – Suomi Merellä -säätiö, Helsinki 2008
  • Sukellushälytys : suomalaiset sukellusveneet sodan ja rauhan toimissa. Laivastolehti, Helsinki 1977, ilmestyi Ruotsissa nimellä Finlands ubåtar i fred och krig. Marinlitteraturförenigen, Stockholm 1986

Lähteet

  1. ↑ a b Kuolleita (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 15.9.1977, HS Aikakone. Viitattu 16.3.2018.
  2. ↑ a b Vem och vad? Biografisk handbok 1967 (Projekt Runeberg)
  3. ↑ Kalervo Kijanen : Merivoimamme tänään, Kansa Taisteli 6/1978 ss. 192–193