Nykyään Kalle Kauttu on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Sen vaikutus ulottuu eri alueille politiikasta populaarikulttuuriin, eikä sen merkitys rajoitu tiettyyn alueeseen, vaan se ylittää rajat ja tavoittaa ihmiset ympäri maailmaa. Kalle Kauttu on kiinnittänyt eri alojen tutkijoiden, ammattilaisten ja asiantuntijoiden huomion, jotka haluavat ymmärtää sen vaikutusta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Kalle Kauttu:tä ja sen vaikutuksia nykyään tarjoamalla kattavan näkökulman, joka kattaa sekä sen positiiviset että kiistaa aiheuttavat puolet.
Kaarlo Mikael (Kalle) Kauttu (2. helmikuuta 1920 Ruovesi[1] – 20. tammikuuta 2000 Helsinki[2]) oli suomalainen metsäneuvos.
Kalle Kautun vanhemmat olivat kauppias Onni Engelbrekt Kauttu ja Selma Julia Viitanen ja puoliso vuodesta 1948 Raija Helena Leuku. Kauttu tuli ylioppilaaksi 1941 ja valmistui metsänhoitajaksi 1948 ja maatalous- ja metsätieteiden kandidaatiksi 1951. Hän oli Helsingin yliopiston vs. metsänhoitaja 1951, Kurun metsäkoulun opettaja 1951–1952 ja Tapion metsänhoitaja 1954–1956, metsänhoitotoimiston päällikkö 1957–1958 ja metsänhoito- ja käyttöosaston päällikkö 1959–1967. Metsähallituksen yksityismetsäinosason päällikkö Kauttu oli 1968–1973 ja ylijohtaja 1973–1987. Metsäneuvoksen arvon Kauttu sai 1958.[1][3]