Tässä artikkelissa Kallela (Lemu) analysoidaan yksityiskohtaisesti ja tarkastellaan sen eri puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen merkitystä nykyään. Kallela (Lemu):llä on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä ajan myötä kehittymiseen. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan erilaisia näkökulmia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää Kallela (Lemu):n tärkeyttä ja merkitystä nykyään. Samoin tarkastellaan Kallela (Lemu):een liittyviä tämänhetkisiä trendejä ja pohditaan sen roolia tulevaisuudessa.
Kallela on nykyään Maskun kuntaan kuuluva kylä Lemussa Varsinais-Suomessa. Kylä sijaitsee pari kilometriä Lemun kirkolta Askaisiin päin Lemusta Askaisiin johtavan yhdystien 1900 varressa.[1][2][3]
Kallelan naapurikyliä ovat Miiainen ja Heikkinen lännessä, Kaitainen pohjoisessa, Vastila etelässä sekä Toijola, Pappila, Mattila, Seppälä, Torttila ja Järäinen lounaassa.[3] Viimeksi mainitut kylät ovat osa Lemun kirkonkylän taajamaa, jonka taajaan rakennettu alue ulottuu myös Kallelan kylään.[3][4][5]
Historialtaan Kallela on yksinäistalo. Kallelan yksinäistalon talouskeskus sijaitsee edelleen paikalla, jossa se oli jo isonjaon aikaan vuonna 1786.[6]
Kallelan talosta on lähtöisin Gallén- ja Carlström-suvut. Sukuun kuuluneen kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931, vuoteen 1907 Gallén) isä Peter Wilhelm Gallén (1817–1879) oli Kallelan talon nuorin poika.[7] Gallén-sukuun Kallelassa liittyy äitilinjan kautta myös Askaisten Kainun kylästä kotoisin oleva Cajander-suku, jonka jäsenistä osa on suomentanut nimensä Kalelaksi.[8]