Nykymaailmassa Kalmarin resessi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Ammattilaisista amatööreihin Kalmarin resessi herättää uteliaisuutta ja keskustelua eri alueilla. Rikas ja monipuolinen historia Kalmarin resessi on vaikuttanut merkittävästi yhteiskuntaan ja tapaamme lähestyä elämän eri osa-alueita. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Kalmarin resessi:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä aiheesta.
Kalmarin resessi on Ruotsin Kalmarissa vuonna 1483 solmittu toteutumaton Ruotsin ja Tanska-Norjan valtioiden sopimus. Siinä Ruotsi tunnusti Tanskan kuninkaan Hannu I:n Ruotsin hallitsijaksi. Sopimuksen mukaan kuningas ei saanut jakaa läänityksiä eikä määrätä veroja ilman valtaneuvosten suostumusta. Neljän valtaneuvoksen muodostama valtiokunta valvoisi valtion varojen käyttöä ja johtaisi maata kuninkaan ollessa pois maasta. Ylimystölle varattiin oikeus nousta kapinaan, mikäli kuningas käyttäytyisi tyrannimaisesti.[1]
Sopimus ei kuitenkaan tullut voimaan, koska Hannu ei allekirjoittanut sitä. Hän katsoi sen sitovan itseään liikaa. Kun sopimus raukesi, Hannu ei tässä vaiheessa noussut Kalmarin unionin valtaistuimelle eikä Ruotsi kuulunut unioniin. Hannu voitti ruotsalaiset Sten Sturen joukot Rotebron taistelussa 1497 ja nousi Ruotsin kuninkaaksi edullisemmin ehdoin.[1]