Kammiovärinä

Nykymaailmassa Kammiovärinä on aihe, josta on tullut ajankohtainen yhteiskunnan eri alueilla. Sen vaikutus ulottuu politiikasta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja synnyttää keskustelua ja pohdintaa sen vaikutuksista ja seurauksista. Kautta historian Kammiovärinä on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena, mikä on johtanut sen vaikutusten syvälliseen ja monipuoliseen analyysiin. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Kammiovärinä:n ympärille, jotta voimme ymmärtää sen tärkeyden ja laajuuden nykyään. Tarkastelemalla erilaisia ​​tutkimuksia ja tutkimuksia sekä esittämällä asiantuntijalausuntoja pyrimme tarjoamaan kokonaisvaltaisen ja rikastuttavan näkemyksen Kammiovärinä:stä, joka edesauttaa tämän nykypäivän niin tärkeän aiheen tuntemista ja ymmärtämistä.

 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
EKG-kuvaaja kammiovärinästä

Kammiovärinä (fibrillatio ventricularis) on sydämen rytmihäiriö, jossa sydämen kammiot värisevät 300–500 kertaa minuutissa. Kammiovärinän aikana veri ei pumppaudu sydämestä eteenpäin.[1] Tavallisin syy kammiovärinään on sydäninfarkti.

Kammiovärinä johtaa muutamassa sekunnissa tajuttomuuteen[2] ja 4–6 minuutissa aivojen vaurioitumiseen verenkierron ja hapenpuutteen takia. Kuolema seuraa alle puolessa tunnissa, ellei sydämen toimintaa saada palautettua riittävän hyväksi elvytystoimilla.

Elvytys ja seuraukset

Elvytyksessä käytetään sähköistä defibrillaattoria, jolla sydämen rytmiä yritetään muuttaa depolarisoimalla kaikki sydänlihassolut samanaikaisesti. Tämän jälkeen sinussolmuke saattaa palauttaa normaalin rytmin. Sydäntä ei varsinaisesti siis käynnistetä sähköllä, vaan sillä lopetetaan sydämessä kaoottisesti kiertävä sähkövirta ja annetaan näin normaalirytmille tilaisuus palautua. Elvytyksellä on sitä suurempi mahdollisuus onnistua, mitä lyhyempi aika ehtii kulua ongelman alusta.

Kun sydän saadaan toimimaan, elvytetyn potilaan ennuste riippuu useimmiten siitä, kuinka hän toipuu syntyneestä aivovauriosta. Tämä riippuu monista tekijöistä, muun muassa hapenpuutteen ja elvytyksen kestosta, verenkierron tehosta toipumisvaiheessa, sydämeen ja verenkiertoon vaikuttavista sairauksista, muiden peruselintoimintojen häiriöistä ja aivojen kunnosta ennen sydämenpysähdystä. Terveet lapset ja nuoret aikuiset saattavat toipua hyvin vaikeasta aivovauriosta, kun taas aikaisemmat aivovauriot ja aivoja rappeuttavat sairaudet saattavat vaikeuttaa toipumista pienestäkin lisävauriosta.

Jos rytmihäiriön alku on nähty, tehokas elvytys kammiovärinärytmistä alkaa viiveettä ja sydämen toiminta käynnistyy nopeasti uudelleen, saattaa puolet näistä potilaista selvitä hengissä sairaalaan asti, 10–25 % olla elossa kuukauden kohdalla ja 5–15 % toipua aivovauriosta pitkällä tähtäimellä omatoimisiksi, rytmihäiriötä edeltäneeseen kuntoon tai lähelle sitä. Selvästi parempia tuloksia saavutetaan, jos hoito alkaa ajoissa jo ennakoivien oireiden perusteella ennen kuin tilanne pahenee kammiovärinään ja sydänpysähdykseen asti.

Lähteet

  1. ↑ Raimo Kettunen: Sydämenpysähdys ja äkkikuolema Lääkärikirja Duodecim. 2.11.2018. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 14.4.2020.
  2. ↑ Kammiovärinä Suomen Sydänliitto Ry. 30.5.2014. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 16.11.2014.

Aiheesta muualla