Kanadansuomalaiset

Nykymaailmassa Kanadansuomalaiset:stä on tullut yhä tärkeämpi. Kanadansuomalaiset:stä on tullut kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -ammateille riippumatta siitä, onko sen vaikutus yhteiskuntaan, sen vaikutus populaarikulttuuriin tai sen merkitys korkeakouluissa. Perustamisestaan ​​lähtien Kanadansuomalaiset on herättänyt intohimoista keskustelua ja ollut intensiivisen tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. Epäilemättä Kanadansuomalaiset on monipuolinen aihe, joka kattaa monenlaisia ​​​​näkökohtia ja joka ansaitsee tutkimisen perusteellisesti ymmärtääkseen sen todellisen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.

Kanadansuomalaiset
Väkiluku 136 215 (2011)
Uskonnot kristinusko
Sukulaiskansat amerikansuomalaiset
Kanadansuomalaisten suhteellinen osuus väestöstä vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan.

Kanadansuomalaiset ovat Kanadassa elävä väestöryhmä, joilla on suomalaiset sukujuuret.

Historiaa

Suomalaisia alkoi muuttaa Kanadaan 1880-luvun alussa, ja siirtolaisuus jatkoi suurena aina 1900-luvun puoliväliin asti. Suomalaisten siirtolaisuus Kanadaan johtui usein taloudellisista realiteeteista ja sodista. Kanada valittiin usein muuttokohteeksi, koska se muistuttaa monella tapaa, kuten luonnoltaan, Suomea.

Poliittisesti kanadansuomalaiset olivat sosialistisia ja mukana kanadalaisessa työväenliikkeessä. Vähemmistö oli konservatiivisia, luterilaisia. Useat kanadansuomalaiset ja amerikansuomalaiset sosialistit muuttivat lopulta Neuvostoliittoon.

Vuosina 1924–1939 Suomesta muutti Kanadaan noin 28 700 henkilöä. Tuolloin Kanada oli suomalaisen siirtolaisuuden ylivoimaisesti suurin kohdemaa; seuraavaksi suurimpiin Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin muutti kumpaankin samalla ajanjaksolla vain noin 4 800 suomalaista.[1]

Viimeinen suuri siirtolaisuusaalto Suomesta Kanadaan sijoittui toisen maailmansodan päättymisestä 1950-luvun alkupuolelle saakka. Vuosien 1940 ja 1960 välillä Suomesta muutti Kanadaan noin 15 200 henkilöä. Huippuvuonna 1951 muuttajia oli 5 210 henkilöä. Tällöin Kanada oli suomalaissiirtolaisten toiseksi suurin kohdemaa Ruotsin jälkeen.[1][2]

Nykytilanne

Nykyään Thunder Bayssa, Ontarion provinssissa on maailman suurin Pohjoismaiden ulkopuolinen suomalaisväestö, ja kaupungissa onkin huomattavan paljon suomalaista toimintaa. Thunder Bayssa toimii myös suomalainen ja Kanadan vanhin, vuonna 1918 perustettu, osuuskuntaperiaatteella toimiva ravintola, The Hoito. Kanadansuomalaisia on noin 136 215 (2011).[3]

Kuuluisia kanadansuomalaisia

Suomalaisia

Yksi tunnetuimmista suomalaisista on Matti Kurikka, joka perusti Brittiläiseen Kolumbiaan sosialismiin perustuvan siirtokunnan, utopistisen Sointula-yhteisön.[4] Tunnettu on myös Jyväskylässä syntynyt hanuristi Toivo Manninen.[5] Muita kuuluisuuksia ovat Suomen lionismin ”isä” Arne Ritari, Pentti Lund, vuoden 1934 Bostonin maratoninvoittaja Dave Komonen ja asustetehtailija Peter Nygård.[6]

Toisen ja kolmannen sukupolven suomalaisia

Kanadassa syntyneitä ovat dokumenttifilmituottaja Albert Karvonen, jääkiekkoilijat Earl Heiskala ja Chris Pronger, punkmuusikko Joe Keithley, laulaja-lauluntekijä Kate Maki sekä näyttelijät Pamela Anderson ja Michael Mahonen.[6]

Kanadansuomalaisia lehtiä

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Otavan iso tietosanakirja, osa 7, palsta 1395. Helsinki: Otava, 1964.
  2. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1953, s. 113. Helsinki: Otava, 1952.
  3. ↑ Statistics Canada Government of Canada: 2011 National Household Survey: Data tables – Ethnic Origin (264), Single and Multiple Ethnic Origin Responses (3), Generation Status (4), Age Groups (10) and Sex (3) for the Population in Private Households of Canada, Provinces, Territories, Census Metropolitan Areas and Census Agglomerations, 2011 National Household Survey www12.statcan.gc.ca. 8.5.2013. Viitattu 22.3.2019.
  4. ↑ Tietojätti 2000, s. 430. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1999. ISBN 951-20-5809-X
  5. ↑ Find a grave findagrave.com. 24. huhtikuuta 2008. Viitattu 27.9.2020.
  6. ↑ a b Michael Mahonen sharetv.com. Arkistoitu 26.1.2022. Viitattu 19.8.2020.

Kirjallisuutta

  • Saarinen, Oiva W. Between a Rock and a Hard Place: A Historical Geography of the Finns in the Sudbury Area. Waterloo, Ontario: Wilfrid Laurier University Press, 1999.