Kander

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Kander, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla. Kander:tä on analysoitu eri näkökulmista, mikä on synnyttänyt erilaisia ​​keskusteluja ja ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Kautta historian Kander on ollut tärkeä rooli eri yhteyksissä, mikä on johtanut sen syvälliseen tutkimukseen. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan globaalin ja päivitetyn näkemyksen Kander:stä, jossa käsitellään sen alkuperää, kehitystä ja sen nykyistä vaikutusta. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan lukijalle täydellisemmän käsityksen Kander:stä ja sen merkityksestä nyky-yhteiskunnassa.

Kander
Kanderin alkupurot virtaavat Gasterntalissa.
Kanderin alkupurot virtaavat Gasterntalissa.
Alkulähde Kanderfirn, Kandersteg, Bern
Laskupaikka Thuninjärvi, Spiez → Aare → Rein
Maat Sveitsi
Pituus 46 km
Alkulähteen korkeus 2 300 m
Virtaama ilman Simmeä 21 m³/s
Valuma-alue ilman Simmeä 496 km²
Kanderin oikaisu-uoma Spiezissä.

Kander on joki Keski-Sveitsissä. Joen pituus on 45,8 km.[1] Se saa alkunsa Bernin Alpeilta, Tschingelhornin länsipuolelta, Kanderfirnjäätiköltä, Kanderstegin itäpuolelta. Joki laskee Thuninjärveen. Vesistössä on kaksi järveä, Daubensee ja Oeschinensee. Simme on lähes pääuoman kokoinen sivujoki, joka laskee Kanderiin sen loppumetreillä Spiezissä.

Vesivoima

Vesistössä ei ole patoaltaita. Kanderissa ja sen yläjuoksun sivujoissa on yhteensä kuusi vesivoimalaitosta:

  • Kandersteg-Eggeschwand Alpbach-sivujoessa
  • Kandersteg-Zilfuri ja Kandersteg-Dorf Öschibach-sivujoessa
  • Moosweid ja Engstlige Adelbodenissa, Entschlige-sivujoessa
  • Kandergrundin voimalaitos pääuomassa.

Virtaama

Kanderin virtaama vaihtelee vuosien 1981–2008 tietojen perusteella vuosittain jonkin verran: joen vuotuinen keskivirtaama alajuoksulla Hondrichissa - ennen Simmen yhdistymistä Kanderiin - on ollut 21 m³/s. Suurin keskivirtaama oli vuonna 1999 (26 m³/s) ja pienin keskivirtaama vuonna 1996 (16 m³/s). Päivittäinen vaihtelu on suurempaa: suurin vuorokausikeskivirtaama on mitattu vuoden 2005 elokuussa (273 m³/s) ja pienin vuoden 2006 helmikuussa (3,4 m³/s).

Oikaisu

Kander laskee nykyään Thuninjärveen Spiezissä. Alun perin joki laski Aareen viitisen kilometriä pohjoisempana, Thunissa. Oikaisu tehtiin vuosina 1711–1713, kun harjun läpi tehtiin 250 metriä pitkä uoma tulvien estämiseksi alajuoksulla.

Lähteet

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 7.4.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)
  • Hydrologisches Jahrbuch (pdf) (Hydrologinen tilasto, Hondrich s. 217) Hydrologisches Jahrbuch der Schweiz 2008. 25.11.2009. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 7.4.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
  • Dubler, Anne-Marie: Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D8749, Kander) Bern: Stiftung HLS. Viitattu 7.4.2013. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)

Viitteet

  1. ↑ Hydrologische Grundlagen und Daten - Informationssysteme und Methoden - Gewässernetz (pdf) (Luettelo Sveitsin pisimmistä joista) Flüsse der Schweiz mit Gewässerlängen über 30 km. 16.11.2006. Bundesamt für Umwelt BAFU. Viitattu 7.4.2013. (saksaksi)

Aiheesta muualla