Tänään puhumme Kangasala-talo:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Kangasala-talo on aihe, joka kattaa useita näkökohtia ja jota voidaan tulkita eri tavoin sen lähestymistavan mukaan. Kangasala-talo on herättänyt laajaa kiinnostusta sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkityksellisyyteen historiassa, ja siksi haluamme syventyä tähän aiheeseen ymmärtääksemme sitä paremmin ja ollaksemme tietoisia kaikista siihen liittyvistä seurauksista.
Kangasala-talo | |
---|---|
Osoite | Kuohunharjuntie 6 |
Sijainti | Kuohunlahti, Kangasala |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | konserttitalo |
Valmistumisvuosi | 2014 |
Suunnittelija | Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, |
Julkisivumateriaali | betoni |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Kangasala-talo on Kangasalan keskustaan syksyllä 2014 valmistunut rakennus, jossa on kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokoustilat sekä kulttuurikeskus. Talossa on monitoimisali, ja talo on rakennettu etenkin musiikkia ja teatteria varten sekä kuvataiteen tarpeisiin[1]. Kulttuurikeskuksessa avautui tammikuussa 2015 taidemuseo, ja siinä on myös vaihtuvien näyttelyiden tila. Talon eteen on sijoitettu Kimmo Pyykön pronssiveistos Dialogi[2]. Rakennuksesta on yhteys vuonna 2010 valmistuneeseen Kangasalan kirjastoon.[3]
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehtitoimisto Mikko Heikkinen ja Markku Komonen, jossa hanketta on vetänyt arkkitehti Markku Puumala. Rakennuksen julkisivu on patentoidulla menetelmällä käsiteltyä betonia, jonka pinta on tummanruskeaa ja vaikuttaa ruosteiselta[4]. Talon suunnittelussa on avustanut kuvanveistäjä Pertti Kukkonen.[3] Talon kustannukset olivat noin 12 miljoonaa euroa ja kunnan toiminta-avustus talolle on noin puoli miljoonaa euroa vuodessa[5]. Talon toimintaa hoitaa vuonna 2013 perustettu Kangasala-talo Oy[6], jonka toimitusjohtajana on musiikin maisteri Timo Kotilainen[7][8].
Kangasala-talo valittiin Vuoden 2015 betonirakenteeksi.[9][10]
Kangasala-talon monitoimisali, jota kutsutaan Kangasala-saliksi, on 290-paikkainen[11]. Salin seinällä on Kimmo Pyykön reliefi Mielen maisema[12]. Talossa on konsertteja varten Steinway-flyygeli[11].
Kangasala-talossa oleva taidemuseo on nimeltään Kimmo Pyykkö -taidemuseo. Taidemuseossa on näyttelytiloja 400 m²[11]. Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on taidemuseon vaihtuvien näyttelyiden tilat. Kolmannessa kerroksessa on Kimmo Pyykön teosten pysyvä näyttely Pitkän matkan ateljee, joka kertoo Pyykön urasta.[3][14][15] Taidemuseon sisäänkäynnin luona ulkoseinässä on Pyykön pronssinen teos Elämänkaari[4].
Kangasala-talo herätti vastustusta, ja sitä vastaan kerättiin adressi.[3] Keskustelu taloa vastaan ja sen puolesta oli poikkeuksellisen voimakasta päätöksenteko- ja rakennusvaiheessa[5][17]. Teemu Mäen esiintyminen talolla 7.3.2015 aiheutti voimakasta keskustelua ja mielenosoituksen[18][7][19].