Kansainvälinen polaarivuosi
Nykymaailmassa Kansainvälinen polaarivuosi:stä on tullut suuren osan yhteiskuntaa kiinnostava aihe. Olipa sitten vaikutusta talouteen, politiikkaan, kulttuuriin tai ihmisten jokapäiväiseen elämään, Kansainvälinen polaarivuosi on elementti, joka ei jää huomaamatta. Kautta historian Kansainvälinen polaarivuosi on ollut keskustelun, tutkimuksen ja pohdinnan lähde, ja nykyään se on edelleen ajankohtainen ja ajankohtainen aihe. Tästä syystä on tärkeää syventää tietoamme Kansainvälinen polaarivuosi:stä, ymmärtää sen eri puolia ja ulottuvuuksia ja pohtia sen merkitystä elämässämme. Tässä artikkelissa perehdymme Kansainvälinen polaarivuosi:n jännittävään maailmaan tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan.
Kansainvälinen polaarivuosi (engl. International Polar Year, IPY) on laaja kansainvälinen napa-alueiden tutkimusohjelma. Polaarivuoden pääjärjestäjinä toimivat Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja Kansainvälinen tiedeneuvosto ICSU. Sellainen on järjestetty tähän mennessä neljä kertaa:
- ensimmäinen polaarivuosi 1882–1883
- toinen polaarivuosi 1932–1933
- kolmas polaarivuosi, joka oli samalla kansainvälinen geofysiikan vuosi, 1957–1958
- neljäs polaarivuosi 2007–2009
Polaarivuosi 2007–2009
Neljäs kansainvälinen polaarivuosi alkoi maaliskuussa 2007 ja se kesti maaliskuuhun 2009.
Polaarivuoden aikana järjestettiin runsaasti arktiseen alueeseen ja Etelämantereeseen liittyviä tutkimusprojekteja. Hanke työllisti tuhansia tutkijoita 60 valtiosta eri tutkimusohjelmissa[1]. Tavoitteena oli lisätä nykyistä tietämystä muun muassa mannerjäätiköiden ja merijää- sekä lumipeitteen kehityksestä, ilmaston lämpenemisen vaikutuksista napa-alueisiin ja paikallisten ihmisyhteisöjen elämästä.
Suomessa polaarivuoden avausseminaari pidettiin 1. maaliskuuta 2007 Rovaniemen Arktisessa keskuksessa. Vuoden viralliset avajaiset järjestettiin samana päivänä Pariisissa. Monissa maissa, myös Suomessa, julkaistiin postimerkkejä polaarivuoden kunniaksi[2].
EISCAT osallistui polaarivuoteen usealla tavalla, esimerkiksi Huippuvuorilla sijaitseva ionosfääriä mittaava tutka toimi poikkeuksellisesti koko vuoden ajan.
Lähteet
- IPY Suomi (arkistoitu versio)
- International Polar Year (englanniksi)
Viitteet
- ↑ Kansainvälinen polaarivuosi käynnistyy – avausseminaari Rovaniemellä 26.2.2007. Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 11.2.2008. Viitattu 27.2.2008.
- ↑ Vuoden 2007 ensimmäiset postimerkit polaarivuodesta, suomalaisesta tv-toiminnasta ja kuorma-autoliikenteestä Suomen Posti. Arkistoitu 6.2.2007. Viitattu 27.2.2008.