Kansan Kuvalehti

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Kansan Kuvalehti:n kiehtovaa maailmaa, aihetta, joka on saanut niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin huomion. Alkuperäistään sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan Kansan Kuvalehti on ollut ratkaisevassa roolissa monilla elämämme osa-alueilla. Tässä artikkelissa tarkastelemme yksityiskohtaisesti Kansan Kuvalehti:n eri puolia sen historiallisesta merkityksestä sen tuleviin vaikutuksiin. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Kansan Kuvalehti:n historian, kulttuurin ja merkityksen kautta nykymaailmassa.

Tämä artikkeli kertoo Suomessa ilmestyneestä lehdestä, jota ei pidä sekoittaa Yhdysvalloissa 1901–1903 ilmestyneeseen samannimiseen siirtolaislehteen.

Kansan Kuvalehti oli Suomessa vuosina 1926–1934 ja 1944–1954 ilmestynyt suomenkielinen aikakauslehti. Lehti ilmestyi kerran viikossa. Alkujaan lehteä julkaisi WSOY ja vuodesta 1944 lähtien Yhtyneet Kuvalehdet .

Lehden kansikuvissa oli paljon kuvia lapsista arkisissa toimissaan. Kansan Kuvalehdessä julkaistiin esimerkiksi Mika Waltarin, Kalle Väänäsen ja Väinö Välkiön kirjoituksia.

Lehdessä ilmestyneitä sarjakuvia olivat esimerkiksi Rymy-Eetu, Kissalan prinsessa ja Tapani Löfvingin seikkailut isonvihan aikana.

Päätoimittajia

• Ilmari Jäämaa 1926–1929^[1]
• Huugo Vasara 1929^[1]
• Ilmari Turja 1929–1934, 1943–1945^[1]
• Ilmari Kohtamäki 1945–1954.^[1]

Lähteet

• Kansalliskirjaston kokoelmat
• Otavamedia Oy:n historia (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

1. ↑ ^{a b c d} Karlsson, Risto: ”Päätoimittajat”, Kansikuva uusiksi. Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä Kuvalehdissä, s. 384. Yhtyneet Kuvalehdet, 1996. ISBN 951-9435-65-4

Aiheesta muualla

• Kansan Kuvalehti (1952). PopuLAARi-blogissa julkaistuja lehden sivuja.