Kansan Pula

Kansan Pula:n teema on vuosien varrella kiinnittänyt monien ihmisten huomion ja uteliaisuuden. Se on aihe, joka on herättänyt keskustelua, keskustelua ja pohdintaa yhteiskunnan eri osa-alueilla. Akateemisesta kentästä populaarialalle Kansan Pula on ollut tutkimuksen, analyysin ja tutkimisen kohteena. Yhteiskunnan edetessä ja kehittyessä Kansan Pula:n kiinnostavuus ja merkitys muuttuu jatkuvasti, laajenee uusille alueille ja herättää uusia kysymyksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Kansan Pula:n merkitystä ja vaikutusta eri yhteyksissä sekä sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.

Kansan Pulan nimiössä kuvattiin pakkohuutokaupan seurauksena mieron tielle joutunut perhe.

Kansan Pula oli vuosina 1932–1936 ilmestynyt Muhoksen pulaliikkeen lehti.

Suomen Kommunistisen Puolueen alulle paneman ja ohjaaman Muhoksen liikkeen lehden taustalla oli puolueen pyrkimys vaikuttaa talonpoikiin taloudellisesti vaikeana pula-aikana[1]. Vasemmistoradikaalien lehtien lakkauttamisen jälkeen vuonna 1930 Kansan Pula oli ainoa julkinen lehti, johon puolueella oli huomattava vaikutus. Oulussa painettua lehteä toimitti aluksi Muhoksella maanviljelijä Väinö Mustonen apunaan pulaliikkeen sihteeri Eino Aitamurto. Vuoden 1936 alussa toimittajaksi palkattiin Arvid Oukka, minkä jälkeen lehdelle hankittiin toimitushuoneisto Oulusta.[2] Avustajina toimivat SKP:n pulaliikkeen neuvonantajiksi asettamat kommunistit, joista tärkein oli Yrjö Leino. Muita avustajia olivat Toivo Antikainen, Antti Hyvönen, Leinon jälkeen yhdyshenkilönä toiminut Toivo I. Sormunen, Armas Piirala ja Juho Laamanen.[3] Lehti kirjoitti paljon talouspulasta ja siihen liittyvistä ongelmista sekä käsitteli myös Saksan tilannetta ja Neuvostoliiton oloja. Se hyökkäsi varsinkin maalaisliittoa ja oikeistoradikaaleja vastaan ja suhtautui kielteisesti myös muihin pulaliikkeisiin, Kansanpuolueeseen ja sosiaalidemokraatteihin. Arvid Oukan nimellä julkaistu kirjoitus Mitä talonpojan tulee tietää aiheutti lehdelle painokannejutun ja 1500 markan sakot sekä Oukalle että vastaavana toimittajana toimineelle Mustoselle.[4]

Ulkonäöltään vaatimaton ja pienikokoinen Kansan Pula ilmestyi epäsäännöllisesti, parhaimmillaan noin joka toinen viikko vuonna 1933[1]. Vuoden 1934 lopussa se lakkasi kokonaan yli puolen vuoden ajaksi, kun Leinon pidätys katkaisi yhteyden SKP:hen. Kaikkiaan lehdestä ilmestyi viiden vuoden aikana vain 62 numeroa. Taloudellisesti Kansan Pula oli lähes kokonaan SKP:n avun varassa. Vuonna 1933 perustettiin kustannusyhtiö, joka ilmeisesti kannatuksen puuttuessa jäi rekisteröimättä. Lehdellä oli noin tuhat tilaajaa, jotka asuivat enimmäkseen Muhoksella ja sen lähiympäristössä. Kansanrintamataktiikkaan siirryttyään SKP alkoi saada käyttöönsä muitakin vaikutuskanavia, jolloin Kansan Pulan annettiin lakata.[5]

Lähteet

  • Lackman, Matti: Taistelu talonpojasta. Suomen Kommunistisen Puolueen suhde talonpoikaiskysymykseen ja talonpoikaisliikkeisiin 1918–1939. Oulu: Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1985. ISBN 951-749-019-4

Viitteet

  1. ↑ a b Suomen lehdistön historia 5: Hakuteos Aamulehti – Kotka Nyheter, s. 267. Kuopio: Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-239-1
  2. ↑ Lackman, s. 230–233.
  3. ↑ Lackman, s. 233–234.
  4. ↑ Lackman, s. 235–237.
  5. ↑ Lackman, s. 230–231, 234–236.

Aiheesta muualla