Tässä artikkelissa tutkimme tärkeimpiä Kantatie 87:een liittyviä näkökohtia. Se on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri alueilla, sillä sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näiden linjojen mukaisesti analysoimme perusteellisesti sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään. Kantatie 87:tä ovat tutkineet eri alojen asiantuntijat, jotka ovat auttaneet rikastuttamaan tätä aihepiiriä koskevaa tietämystä. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan täydellisen ja ajantasaisen yleiskatsauksen Kantatie 87:stä tarkoituksenamme tarjota lukijoillemme selkeämpi ja yksityiskohtaisempi käsitys.
|
||
Kantatie 87 | ||
---|---|---|
![]() Kantatie 87 on merkitty karttaan tummansinisellä. |
||
Maa | Suomi | |
Tieluokka | kantatie | |
Omistaja | Suomen valtio | |
Tienpitäjä | Väylävirasto | |
Pituus | 97 km | |
Alkupiste | Iisalmi | |
Reitti |
Sonkajärvi Rautavaara |
|
Päätepiste | Nurmes (97 km) | |
Päällyste | asfaltti tai vastaava | |
Kaistaluku | kaksikaistainen | |
Muodostettu | 1971 |
Kantatie 87 on Iisalmesta Nurmekseen kulkeva kantatie. Tien pituus on 97 kilometriä, ja se on Kalajoen ja Iisalmen välisen valtatie 27:n jatke. Tie on kantatieksi melko heikkotasoinen, mutta toisaalta myös sen liikennemäärät ovat pieniä.
Kantatie 87 sai alkunsa vuonna 1971, kun vaiheittain 1960- ja 1970-lukujen aikana rakennettu Kalajoen ja Iisalmen välinen tie numeroitiin kantatieksi 87. Myöhemmin tietä jatkettiin Nurmekseen saakka, ja aikanaan se oli Suomen pisin kantatie. Vuoden 1996 tienumerouudistuksessa alkuperäinen kantatie 87 Kalajoelta Iisalmeen muutettiin valtatieksi 27.