Kanurin kieli

Tässä artikkelissa perehdymme Kanurin kieli:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen monia puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään sen läsnäoloon jokapäiväisessä elämässä Kanurin kieli on ollut keskustelun, tutkimuksen ja ihailun kohteena ajan mittaan. Tällä matkalla pyrimme ymmärtämään sen vaikutuksia eri aloilla kulttuurista teknologiaan, mukaan lukien sen vaikutus politiikkaan ja talouteen. Opimme kuinka Kanurin kieli on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä historiassa ja muokannut tapaa, jolla ymmärrämme ympäröivän maailman. Samoin tarkastelemme sen roolia tänään ja ennusteita sen kehityksestä tulevaisuudessa. Pian tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja pohdintoja, joita Kanurin kieli herättää yhteiskunnassa ja avaa oven valaisevalle keskustelulle sen merkityksestä ja merkityksestä nykymaailmassa.

Kanurikielten puhuma-alue Tšadjärven ympärillä.

Kanurin kieli on kanurien puhuma nihosaharalaisten kielten saharalaiseen ryhmään kuuluva kieli. Siihen luetaan usein myös lähisukukieli kanembu. Kanuria puhutaan Tšadjärven lounaispuolella koillis-Nigeriassa Bornon osavaltiossa sekä sen lähialueilla Nigerissä, Kamerunissa ja Tšadissa. Vuonna 1978 puhujamääräksi arvioitiin yli 3,5 miljoonaa henkeä.

Kieli jakautuu useisiin murteisiin, joista selvimmin erottuvat kvajam, mober ja manga. Kanembu oli 1300-luvulla Kanemin valtion pääkieli, kunnes sen syrjäytti Bornun valtiossa puhuttu kanuri. 1500–1800-luvuilla kanuri toimi Keski-Sudanin kansojen yhteisenä kielenä. Kirjakieli on kehittynyt Maidugurin kaupungin murteen pohjalta. Kirjoitusjärjestelmä perustui aluksi arabialaiseen ja sittemmin latinalaiseen kirjaimistoon. Vanhimmat käsikirjoitukset ovat 1600-luvulta. Nigeriassa kanuria käytetään koululaitoksen, viranomaisten, radion ja television sekä lehdistön kielenä.[1]

Monet kanuria äidinkielenään puhuvat osaavat toisena kielenään hausaa tai arabiaa.

Lähteet

  1. ↑ Afrika: entsiklopeditšeski slovar, tom 1, s. 628. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1986.