Karaganda

Karaganda
Қарағанды
Караганда
vaakuna
vaakuna

Karaganda

Koordinaatit: 49°50′0″N, 73°10′0″E

Valtio  Kazakstan
Alue Qarağandın alue
Perustettu 1856
Kaupungiksi 1934
Korkeus 850 m
Väkiluku (2012)  () 475 370
Aikavyöhyke UTC+5
Postinumero 100001 - 100030
Suuntanumero(t) +7 7212
www.karaganda.kz









Sary-Arkan (KGF) on Keski-Aasian suurimpia lentoasemia.

Karaganda (ven. Караганда) tai Qarağandı (kaz. Қарағанды) on kaupunki Keski-Kazakstanissa, Karagandan alueen pääkaupunki. Sen asukasluvuksi arvioitiin 475 370 (2012). Se on väestömäärällä se on Kazakstanin neljänneksi suurin kaupunki.

Nimi

Kaupunki on saanut nimensä kazakin kielen mustaa akasiaa tarkoittavan sanan mukaan(,?). Toisen selityksen mukaan sen aromaisemissa luontaisesti kasvavista hernepensaista (Caragana).lähde?

Historia

Karagandan seutu liitettiin 1822 Venäjän imperiumiin. Alueella sijaitsee laaja hiilikenttä. Alueelta löydettiin hiiltä vuonna 1833, ja sitä ryhdyttiin tuottamaan pienimuotoisesti läheiselle, vuonna 1834 perustetulle kuparikaivokselle. Hiilen tuotantoa laajennettiin, ja varsinainen pysyvämpi asutus kehittyi vuodesta 1856 lähtien. Hiiltä tuotettiin läheiselle kuparisulattamolle. Louhinta keskeytyi 1920-luvulla, mutta jatkui 1931 rautatien valmistuessa. Alueen hiilivarantojen voimakas hyödyntäminen alkoi vuosina 1931–1932, apuna käytettiin vankityövoimaa. Alueen pienemmät taajamat Bolšaja Mihailovka, Tihonovka, Zelenaka Balka ja Novojusenka yhdistettiin vuonna 1931 Karagandan taajamaksi, joka sai kaupungin aseman vuonna 1934. Vuodesta 1936 alueen (oblastin) pääkaupunki. Suuren isänmaallisen sodan aikana seudusta tuli koko Neuvostoliiton hiilentuotannon keskuksia. Saksalaiset olivat tässä vaiheessa miehittäneet nykyisen Itä-Ukrainan hiilentuotantoalueet.

Vuonna 1939 Karagandan asukasluku oli 154 000. Kun Kazakstaniin karkotettiin epäluotettavina pidettyjä kansoja, ja ajoittain 1940-luvulla jopa 70 % asukkaista oli saksalaisia.lähde?

Vankileiri

Toisen maailmansodan aikana kaupungissa toimi sisäministeriö NKVD:n vankileiri numero 99 (Spasso-Zavodskoin leiri), jossa oli myös suomalaisia. Se oli suurimpia suomalaisten sotavankien sijoituspaikkoja. He työskentelivät hiilikaivoksissa. Leirillä kuolleiden suomalaisten sotavankien muistoksi on pystytetty muistomerkki.

1930–1950-luvuilla alueella oli GULAG-leiri (KarLag), jonne myös kirjailija Aleksandr Solženitsyn oli karkotettuna jonkin aikaa.

Sodan jälkeen

Tšetšenian presidenttinä toiminut Ahmat Kadyrov syntyi Karagandassa.

Vuonna 1972 paikkakunnalla oli 541 000 asukasta. Neuvostoliiton suurvallan hajoaminen merkitsi suurta muutosta kaupungissa; myös kansalaisten tietoisuuden ja liikkuvuuden vapautuminen jo glasnostin ja perestroikan seurauksena vaikutti. Hiilentuotanto ja myynti väheni. Alueelta muutti pois etenkin venäläisiä. Kun asukkaita oli vuonna 1989 vielä 507 000, putosi väkiluku 413 000:een vuonna 2005. Sittemmin väkiluku on kääntynyt jälleen nousuun. Vuoden 2012 alussa asukkaita arvioitiin olevan jo runsas 475 000.

Väestön kehitys

Ilmasto

Ilmasto on kuiva ja mantereinen. Vuosien 1961–1990 mittausten perusteella laskettu ilman keskilämpötila oli 3,4  °C. Tammikuun keskilämpötila on -13,6 °C ja heinäkuun 20,8 °C. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 331,9 millimetriä. Eniten sataa heinäkuussa ja vähiten helmikuussa, joka on myös vuoden kylmin kuukausi.

Osat

Kaupunki jakaantuu noin tusinaan asutukseen 800 km² alueella, joista historiallisesti tunnetuimpia ovat uusi ja vanha kaupunki. Vanha kaivosten ympärille kehittynyt kaupunki on pääosin hylätty. Uutta kaupunkia alettiin rakentaa 1934 kulttuuri- ja hallintokeskukseksi puistoineen ja kulttuuripalatseineen. Myöhemmin on syntynyt uusia kaupunginosia, esimerkiksi 1930–1960 rakennetun uudesta keskustasta koilliseen ja kaakkoon.

Talous

Kaupunki on merkittävä Kazakstanin kaupan, liike-elämän ja teollisuuden keskus. Suurin teollisuudenala on edelleen hiilen louhinta ja siihen liittyvä teollisuus. Lisäksi kaivosteollisuus tuottaa kuparia, wolframia ja mangaania. Alueella on sementti-, elintarvike- ja kevyttä teollisuutta.lähde?

Väen keskittyminen vähensi paikallisten vesivarojen riittävyyttä puoliaavikkoisella seudulla. 1972 alettiin rakentaa Irtyšin–Karaganda kanaalia.lähde?

Liikenne

Karaganda sijaitsee maan pääkaupungin Astanan ja suurimman kaupungin Almatyn välissä näiden kautta kulkevan valtatien (eurooppatie E125) ja rautatien varrella. Maanteitse kaupungin luoteispuolella sijaitsevaan Astanaan on 184 kilometriä. Kaupungissa on tärkeä rautatieasema.

Kaupunki oli ehdolla Kazakstanin pääkaupungiksi 1990-luvun alussa, ja sinne rakennettiin Sary-Arkan lentoasema (KGF), joka on Keski-Aasian suurimpia lentoasemia.lähde?

Palvelut

Kaupungissa on Kazakstanin suurimman, 8 000 opiskelijan yliopiston lisäksi neljä muuta yliopistoa, kolme teatteria, kaksi museota ja kasvitieteellinen puutarha.

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m n Karaganda (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Karaganda-artikkelien verkkoversio. Viitattu 16.4.2013. (venäjäksi)
  2. a b c d Қазақстанның Демографиялық Жылнамалығы – Демографический Ежегодник Казахстана (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 21.9.2013. Viitattu 16.4.2013. (kazakiksi)
  3. a b Glavnyi redaktor V. H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006–2007. Rossija, Strany CNF, Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: {{{Julkaisija}}}. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. a b c d e f Karaganda (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969–1978. dic.academic.ru. Viitattu 16.4.2013. (venäjäksi)
  5. Malmi, Timo: Äyräpään luutnantti: Sotavankien matka Neuvostoliittoon ja takaisin, s. 117. Atena Kustannus, 2016. ISBN 978-952-264-677-4.
  6. Sotavankien muiston vaalimisyhdistys. Web Archive. Viitattu 24.10.2022.
  7. Obituary: Akhmad Kadyrov BBC News. 9.5.2004. Viitattu 10.3.2024.
  8. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  9. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Arkistoitu 14.10.2013. Viitattu 17.4.2013. (venäjäksi)
  10. Station Name: Karaganda, WMO Station Number: 35394 (txt) (Säätilastot normaalikaudelta 1961–1990) noaa.gov. Viitattu 16.4.2013. (englanniksi)
  11. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva. Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto. Omsk: FGUP "Omskaja kartografitšeskaja fabrika", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla