Karel Čapek

Karel Čapek:n maailmassa on loputtomasti löydettävää ja tutkittavaa. Karel Čapek on herättänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa sen alkuperästä nykypäivän merkitykseen. Karel Čapek herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua joko populaarikulttuuriin, yhteiskuntaan tai menneisyyteen liittyvästä merkityksestään. Tässä artikkelissa perehdymme Karel Čapek:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja paljastamme sen merkityksen nykyisessä kontekstissa. Vuosien mittaan kehittyneestä roolistaan ​​ihmisten elämässä Karel Čapek on aihe, joka ansaitsee analysoinnin eri näkökulmista sen todellisen suuruuden ymmärtämiseksi.

Karel Čapek
Henkilötiedot
Syntynyt9. tammikuuta 1890
Malé Svatoňovice, Böömi, Itävalta-Unkari
Kuollut25. joulukuuta 1938 (48 vuotta)
Praha, Tšekkoslovakia
Puoliso Olga Scheinpflugová
Kirjailija
SalanimiKarel Plocek ja Karel Vašek [1]
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
Karel Čapekin muistomerkki Prahassa.

Karel Čapek kuuntele ääntämysⓘ (ohje) (9. tammikuuta 1890 Malé Svatoňovice, Böömi, Itävalta-Unkari – 25. joulukuuta 1938 Praha, Tšekkoslovakia) oli 1900-luvun merkittävimpiä tšekkiläisiä kirjailijoita. Čapek kirjoitti nykynäkökulmasta katsoen scifi-vivahteisia kertomuksia, joille oli ominaista pisteliäs satiiri. Čapek esitteli sanan robotti näytelmässään R.U.R, jonka hän kirjoitti vuonna 1920 ja jonka ensiesitys oli Prahassa 1921.[2]

Tuotanto

Čapekia on usein pidetty tieteiskirjailijana, mutta hän vertautuu paremmin sellaisiin aikansa nimiin kuin George Orwell ja Aldous Huxley, jotka kirjoittivat valtavirtakirjallisuutta tieteiskirjallisuuden kaavussa, kuin myöhempiin Isaac Asimovin ja Arthur C. Clarken tapaisiin varsinaisiin tieteiskirjailijoihin. Suuri osa Čapekin teoksista käsittelee monia nykymaailman mullistavia keksintöjä ja kehityslinjoja, jotka olivat nähtävissä jo 1900-luvun alkupuolella. Niitä ovat muun muassa massatuotanto, ydinaseet ja ihmisen ulkopuolinen äly, joka ilmenee Čapekin teosten roboteissa ja älykkäissä salamantereissa.

Čapekia pelottivat nähtävillä olleet yhteiskunnalliset epäkohdat, diktatuurit, väkivalta ja suuryhtiöiden kasvava valta. Erityisesti Čapekia huolestutti 1930-luvulla natsi-Saksan diktatuuri mutta myös kommunismi. Nämä kaikki nivoutuvat yhteen Čapekin ehkä tunnetuimmassa romaanissa Salamanterisota (1936), joka sisältää paikoin hyvinkin synkkää satiiria.

Sodan jälkeen Tšekkoslovakian kommunistihallinto hieman vastahakoisesti hyväksyi Čapekin tuotannon, koska häntä pidettiin kansallissosialismin vastustajana.

Elämä

Čapek opiskeli filosofiaa Prahassa, Berliinissä ja Pariisissa, ja asettui Prahaan vuonna 1917 missä hän työskenteli kirjailijana ja journalistina. Vuosina 1907–1920 hän kirjoitti yhdessä taiteilijaveljensä Josef Čapekin kanssa.[3]

Čapek ei kelvannut sotapalvelukseen selkärankareuman takia. Hän työskenteli ensimmäisen maailmansodan aikana museossa. Čapekille ehdotettiin Nobelin kirjallisuuspalkintoa useita kertoja 1930-luvulla.[4]

Natsi-Saksan tunkeutuminen Tšekkoslovakiaan 1938 oli vakava isku natseja ja sotaa vastustaneelle Čapekille. Hän siirtyi kesäpaikkaansa Stržiin kirjoittamaan, mutta hänen terveytensä heikkeni nopeasti osittain kiihkeän kirjoitustahdin ja uupumuksen vuoksi. Hän kuoli keuhkokuumeeseen Prahassa jouluna 1938. Josef-veli pidätettiin ja joutui Saksaan, jossa kuoli Bergen-Belsenin keskitysleirillä huhtikuussa 1945.[2]

Suomennetut teokset

  • ”R.U.R. – Rossumin Universaalit Robotit” (1920). Suomentanut Jalo Kalima. Teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja: Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja, 1936 (näytelmälyhennelmä).
  • R.U.R.: Rossum’s Universal Robots: Kollektiivinen draama, jossa on alkukomedia ja kolme näytöstä. ((R.U.R.: Rossumovi univerzální roboti: Kolektivní drama o vstupní komedii a třech dějstvích, 1920.) Suomentanut ja jälkisanoin varustanut Eero Balk) Turku: Savukeidas, 2009. ISBN 978-952-5500-48-6
  • Insinööri Prokopin aivokuume. ((Krakatit, 1924.) Ruotsinkielisestä käännöksestä suomentanut Martti Jukola) Urheilijain kustannus Oy, 1944.
  • Puutarhurin vuosi (Zahradníkův rok, 1929). Suomentanut Toivo Kalervo. Hämeenlinna: Karisto 1961.
  • Puutarhurin vuosi (Zahradníkův rok, 1929). Suomentanut Eero Balk. Helsinki: Basam Books, 2002.
  • Kotiinpaluu (Hordubal, 1933). Suomentanut Reino Silvanto. Helsinki: WSOY, 1937.
  • Salamanterisota (Válka s mloky, 1936). Suomentanut Reino Silvanto. Helsinki: WSOY, 1938, 2. painos 1962, 3. painos 1992.
  • Äiti (Matka, 1938, rauhanaatetta ajava näytelmä)
  • Kertomuksia (1952) Venäläisestä käännöksestä suomentanut Leo Aalto. Petroskoi: Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954.
  • Hyönteiselämää (Ze života hmyzu, 1921), yhdessä Josef Čapekin kanssa. Libretto Kalevi Ahon oopperaan. Helsinki: Suomen Kansallisooppera, 1996.

Lähteet

  1. ↑ Tšekin kansallinen auktoriteettitietokantaView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b Liukkonen Petri: Karel Čapek (1890–1938) Authors Calendar. Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Karel Čapek Encyclopedia Britannica. Viitattu 3.4.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Nominatin database: Čapek nobelprize.org. Viitattu 3.4.2016.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Karel Čapek.