Karhulan Hovi
Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Karhulan Hovi:tä, aihetta, jolla on suuri merkitys nyky-yhteiskunnassa. Karhulan Hovi on kiinnittänyt lukuisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden huomion, koska se vaikuttaa merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Huolellisen analyysin ja empiiristen todisteiden keräämisen avulla pyrimme valaisemaan Karhulan Hovi:lle ominaisia vivahteita ja puolia, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Lisäksi tarkastellaan Karhulan Hovi:n käytännön ja teoreettisia vaikutuksia, jotta edistettäisiin syvempää ja yksityiskohtaisempaa ymmärrystä sen merkityksestä nykyisessä maisemassa.
Karhulan Hovi eli Karhulan kartano on Kotkan Karhulassa Kymijoen varrella sijaitseva kartanomainen rakennus. Sen rakennustyöt alkoivat vuonna 1887, ja sen suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg[1].
Historia
Nykyisen Karhulan Hovin paikalla oli alkujaan maalaistalo, joka oli 1600- ja 1700-luvuilla haminalaisten kauppiaiden omistuksessa. 1800-luvun puolivälissä omistajasukuina olivat Nordmannit ja Londénit. 1873 tila päätyi Knut Hjalmar Casselille, joka toimi kuninkaallisen hovimarsalkanviraston sihteerinä ja oli naimisissa varakkaan loviisalaisen Adelina Sundmanin kanssa. Vuonna 1874 Cassel perusti Karhulaan kaksiraamisen höyrysahan, joka teki konkurssin vuonna 1881 ja päätyi William Ruthin omistukseen. Vuonna 1888 hän meni naimisiin Fanny Standertskjöldin kanssa.
Nykyistä rakennusta alettiin rakentaa 1887, ja se valmistui 1892[1]. Kivisen rakennuksen arkkitehtuuri edustaa uusrenessanssia ja gotiikkaa, ja se jäljittelee ranskalaista aatelislinnaa. Hovin pinta-ala on 917 m² ja huoneita on 30. Nuori patruunatar halusi Karhulan Hovin muistuttavan mahdollisimman paljon Karlbergin kartanoa, jonka omisti hänen veljensä Hugo Standertskjöld.
William Ruthin kuoltua 1913 perustettiin Fanny ja William Ruthin lahjoitusrahasto, joka oli tarkoitettu käytettäväksi Suomen pienviljelijöiden hyväksi. A. Ahlström Oy osti Karhula Oy:n tehtaat 1915 ja Hovi oli osana kauppaa.
Ahlströmiin fuusioidun Karhula Oy:n toimitusjohtajat ja isännöitsijät asuivat talossa vuoteen 1966, minkä jälkeen taloa on käytetty edustustilana. Rakennuksessa on toiminut myös Next Hotel Karhulan Hovi[2]. Kartanon alueella toimii nyt Kartanohotelli Karhulan Hovi, jota operoi kotkalaisen perheyrityksen omistama Kotkan Saaret Oy.
Karhulan Hovin vierastalo tuhoutui tulipalossa 20.3.2025. Rakennus oli majoituskäytössä, mutta palon aikana sen sisällä ei ollut ihmisiä.[3]
Lähteet
- ↑ a b Karhulan Hovi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Ahlström kauppaa historiallista kartanoa Kymen Sanomat. 2.12.2015. Arkistoitu 4.12.2015. Viitattu 12.1.2016.
- ↑ Historiallinen arvotalo tuhoutuu Kotkassa täysin – Ihmisiä kehotetaan pysymään sisällä iltalehti.fi. Viitattu 20.3.2025.