Kari Karanko

Tämän päivän artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kari Karanko:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Kari Karanko:llä on ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla sen alkuperästä tämän päivän kehitykseen. Vuosien varrella Kari Karanko on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua ja synnyttänyt useita näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat muokanneet sen merkitystä ja merkitystä yhteiskunnassa. Kari Karanko on jättänyt lähtemättömän jäljen nykymaisemaan populaarikulttuurin vaikutuksista teknologiaan ja tieteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme, kuinka Kari Karanko on muokannut maailmaa, jossa elämme, ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen.

Kari Juhani Karanko (12. maaliskuuta 1941 Suomussalmi – 9. toukokuuta 2020 Helsinki[1]) oli suomalainen diplomaatti, koulutukseltaan ekonomi.[2] Hän vaikutti merkittävästi Suomen kehityspolitiikkaan.[1]

Karanko aloitti ulkoasiainministeriössä kehitysyhteistyösihteerinä vuonna 1970 ja teki ministeriössä lähes 40-vuotisen uran.[2] Hän oli suurlähettiläänä Dar es Salaamissa, Tansaniassa, 1988[3]–1993 ja sen jälkeen toimi ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöneuvoksena kahdesti (1993–1998 ja 2000–2005).[4][2]

Hän oli suurlähettiläänä Windhoekissa, Namibiassa 1998–2000;[5] sieltä hän joutui palaamaan Namibian pyynnöstä, sillä hän oli kritisoinut maan hallitusta koska se oli ottanut osaa Toiseen Kongon sotaan.[6] Sen jälkeen hän oli ulkoministeriön kansainvälisen ympäristöpolitiikan yksikön päällikkö. Vuosina 2006–2007 Karanko oli suurlähettiläänä Kathmandussa, Nepalissa.[7]

Lähteet

  1. ↑ a b Leskinen, Tapio – Majanen, Pertti – Rouhinen, Sauli: Kari Karanko 1941–2020: Panosti kehityspolitiikkaan. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 31.5.2020, s. C 19. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 31.5.2020.
  2. ↑ a b c Kuka kukin on 2007, s. 347. Helsinki 2006. ISBN 951-1-20606-0
  3. ↑ Facta 2001, Täydennysosa 1990, s. 307. WSOY 1990.
  4. ↑ WSOY Iso Tietosanakirja, osa 4, s. 192. WSOY 1997.
  5. ↑ Suomen suurlähetystö, Windhoek, historia.
  6. ↑ Suorasuu vitsailee hiljaisesta diplomaatista HS 10.3.2001.
  7. ↑ Itä-Suomen yliopisto