Kari Kivirikko:n maailmassa on vuosien varrella tapahtunut lukemattomia merkittäviä kehityskulkuja ja muutoksia. Perustamisestaan lähtien Kari Kivirikko on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion ja kiinnostuksen. Kari Kivirikko:een liittyvät tutkimukset ja löydöt ovat olleet kiehtovan ja keskustelun lähde, ja niillä on edelleen merkittävä vaikutus maailmaan nykyään. Yhteiskunnan kehittyessä muuttuu Kari Kivirikko:n rooli ja merkitys, joten se on erittäin tärkeä ja mielenkiintoinen aihe, jota on tutkittava ja ymmärrettävä perusteellisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Kari Kivirikko:n merkitystä ja kehitystä sekä sen merkitystä ja vaikutusta nykyään.
Kari Kivirikko | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. tammikuuta 1937 Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | lääketieteellisen kemian professori (emeritus); akatemiaprofessori[1] |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Helsingin yliopisto (LL 1960, LKT 1963)[1] |
Instituutti | Oulun yliopisto, Suomen Akatemia |
Palkinnot |
Matti Äyräpään palkinto (1977) Anders Jahre -palkinto (1984)[2] Vuoden professori (1989) Wihurin kansainvälinen palkinto (1991) J. W. Runebergin palkinto (1995) Suomen tiedepalkinto (1999) |
|
Kari Ilkka Kivirikko (s. 2. tammikuuta 1937 Helsinki) on suomalainen akatemiaprofessori ja lääketieteellisen kemian emeritusprofessori Oulun yliopistossa.[3]
Kivirikon vanhemmat olivat lääketieteen tohtori Kaarlo Kivirikko ja sairaanhoitaja Maija-Liisa Nyman. Kivirikko tuli ylioppilaaksi Seinäjoen lyseosta 1954 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1960.[4] Kivirikko on toiminut akatemiaprofessorina vuosina 1976–1983 ja uudelleen vuodesta 1988 alkaen toistaiseksi.[5] [1] Hänet valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi vuonna 1983[6] ja vuodesta 1989 hän on ollut Academia Europæan jäsen.[1]
Hän avioitui 1959 kuvaamataidonopettaja Kirsti Sofia Toivasen kanssa.[7]