Nykymaailmassa Karijoen kirkko on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Monipuolisesti ja nyky-yhteiskunnassa merkityksellisyytensä ansiosta Karijoen kirkko:stä on tullut jatkuva keskustelunaihe eri aloilla politiikasta viihteeseen. Tässä artikkelissa tutkimme Karijoen kirkko:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta ihmisten jokapäiväiseen elämään ja sen vaikutusta populaarikulttuuriin. Lisäksi tarkastelemme tiiviisti viimeisimmät Karijoen kirkko:een liittyvät edistysaskeleet ja kehityssuunnat tarjotaksemme kattavan kuvan tästä nykymaailmassa erittäin tärkeästä aiheesta.
Karijoen kirkko | |
---|---|
Kirkko elokuussa 2010 |
|
Sijainti |
Kirkkotie 11 64350 Karijoki |
Seurakunta | Kauhajoen seurakunta |
Rakentamisvuosi | 1808–1812 |
Suunnittelija | Salomon Köhlström |
Materiaali | puu |
Istumapaikkoja | 420 |
Tyylisuunta | uusklassismi |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Karijoen kirkko on Salomon Köhlströmin vuosina 1808–1812 Karijoelle rakentama puinen erivartinen ristikirkko. Kirkkoon liittyy Köhlströmin rakentamille kirkoille tyypillinen moninivelinen kellotapulia muistuttava torni alttaria vastapäätä olevassa sakarassa. Kirkon kellot ovat vuosilta 1807 ja 1816.[1]
Runkohuoneen muoto ja suhteet edustavat uusklassismia. Sisäkatteena kirkossa on korkea puuholvi. Kirkon pinta-ala on 463 neliömetriä, ja siellä on istumapaikkoja 420 hengelle. Kirkkoa on korjattu vuosina 1904, 1914, 1954 ja 1977. Kirkon 18-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas vuonna 1960. Alttaritaulun Hyvä Paimen vuodelta 1954 on maalannut Kaarlo Lamminheimo.[2] Kirkon saarnatuolin on tehnyt karijokinen puuseppä Mikael Sundstedt.[3]
Viimeistään vuoden 1904 aikana kirkko maalattiin ulkoa valkoiseksi, mutta nykyisen keltaisen värinsä se sai vuonna 1972. Sisätilojen maalauskoristeluja peitettiin 1950-luvulla ja palautettiin uudestaan näkyville 1977.[1]