Karja
Seuraavassa artikkelissa tutkimme Karja:n vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Karja on ollut kiinnostava ja keskustelunaihe jo vuosia, eikä sen merkitystä arkielämän eri osa-alueilla voi sivuuttaa. Talouteen kohdistuvasta vaikutuksesta populaarikulttuuriin Karja on ollut ratkaisevassa roolissa sen maailman muovaamisessa, jossa elämme. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme kriittisesti Karja:n eri puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme tarjoamalla täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen sen merkityksestä nykymaailmassa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Karjalla tarkoitetaan lähinnä elintarviketuotantoon tarkoitettuja kotieläimiä, ennen muuta nautakarjaa, mutta myös esimerkiksi porokarja on käsitteenä yleisesti käytetty, ja karjatalouden piiriin luetaan yleensä myös esimerkiksi siat, vuohet ja lampaat. Kotieläiminä pidettävät linnut, kuten kukot, kanat, kalkkunat ja ankat ovat siipikarjaa. Leikkimielisesti metsästyksen yhteydessä saatetaan puhua esimerkiksi myös hirvikarjasta.
Koirat ja kissat, samoin kuin hevoset, lasketaan tavallisesti karja-käsitteen ulkopuolelle, vaikka niitä yleisesti onkin pidetty maaseudun hyötyeläiminä.
Suomessa pienviljelijöiden karjatalous on muodostanut erittäin tärkeän maidon ja lihan, ja sitä myötä proteiinien, eläinrasvan ja laktoosin lähteen. 1960-luvulta lähtien pienviljely alkoi vähetä ja 1990-luvulle tultaessa suurin osa oli lopettanut.
Katso myös
Lähteet
- Bläuer, Auli: Voita, villaa ja vetoeläimiä : karjan ja karjanhoidon varhainen historia Suomessa. Turku: Turun yliopisto, 2015. ISBN 978-951-29-5998-3
- Sonni on karjan tärkein eläin. (Eripainos Maatilan Pellervo -lehden liitteestä Terve eläin, elokuu 2010) Helsinki: Maatilan Pellervo, 2010.