Nykymaailmassa Karjalaisten laulu on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi sosiaalisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia mielipiteitä ja mobilisaatioita eri puolilla maailmaa. Se on aihe, joka on herättänyt huolta ja huolta väestössä, koska sen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa perehdymme Karjalaisten laulu:een ymmärtääksemme sen tärkeyden, sen haasteet ja mahdolliset ratkaisut, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.
Karjalaisten laulu on Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan[1] sekä karjalaistenlähde? maakuntalaulu, jota lauletaan paljon karjalaisten pitäjäjuhlissa. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut P. J. Hannikainen[1]. Laulusta lauletaan yleensä ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs eli viimeinen säkeistö[1]. Toinen karjalaisten paljon laulama laulu on Karjalan kunnailla. Karjalaisten laulu on yksi Suomen tunnetuimmista ja esitetyimmistä maakuntalauluista[1][2].
Laulua on soitettu myös Kotiteollisuus-yhtyeen keikkojen alussa.[3]
Jyväskylän seminaarin musiikin lehtori P. J. Hannikainen kirjoitti Karjalaisten laulun ensimmäisen version vuonna 1881, jolloin se julkaistiin Savo-Karjalaisen osakunnan julkaisemassa mieskvartetille sovitettuja kansanlauluja sisältävässä vihkosessa Uusi kannel Karjalasta, soitto sointuva Savosta.[1][4] Ensimmäisen version sävelmän Hannikainen koosti kahdesta eri kansansävelmästä. Laulun sanoittajaksi oli vihkoseen merkitty Juhani P. -nimimerkki.[1]
Hannikaisen mielestä kansanlaulujen yhdistelmä ei ollut onnistunut eikä laulu ollut tekstiltäänkään hyvä.[5] Hän ei halunnut julkaista laulua uudelleen, kun Kontiossa työskentelevä opettaja Pekka Puhakka vuonna 1898 pyysi häneltä yksiäänistä sovitusta tekeillä olleeseen Kansanopiston laulukirjaan[1][4]. Hannikainen toivoi myös, ettei kukaan muukaan sitä sovittaisi, vaan Karjalalle tehtäisiin kokonaan uusi maakuntalaulu.[4]
Laulu jäi vaivaamaan Hannikaisen mieltä, joten hän kesän 1899 aikana kirjoitti uuden tekstin ja sävelsi sen. Hän teki siitä yli 20 työversiota ennen kuin oli tyytyväinen. Puhakka sai nuotit loppukesällä 1899. Hän jakoi laulua kaikkiin Pohjois-Karjalan kansakoulupiireihin, ja Hannikainen puolestaan painatti laulun kahteen lauluvihkoon, jolloin Karjalaisten laulu alkoi nopeasti levitä.[6]
Laulun onnistumista kuvaa Hannikaisen kohtaaminen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kanssa kesällä 1899: Hannikainen oli esittänyt Karjalaisten laulua Sibeliukselle, joka oli lausunut siitä pienen kohteliaisuuden. Myöhemmin Hannikainen näki Sibeliuksen istumassa ajatuksissaan, ja hän kuuli Sibeliuksen hyräilevän Karjalaisten laulua.[6]
” | Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee. | ” |
Laulun viimeisen säkeistön sanoja ”kurja Karjalamme” on aika ajoin arvosteltu. Varsin usein tässä kohdassa on alkuperäisten sanojen sijasta laulettu ”kaunis Karjalamme”[7]. Jo laulun uusitun version ensimmäisenä käsiinsä saanut ja sitä levittänyt Pekka Puhakka oli kysynyt Hannikaiselta, voisiko kurja-sanan vaihtaa. Hannikainen kuitenkin kieltäytyi, sillä hänen mukaansa ”kurja” tarkoittaa onnetonta.[1]
Maaherra Pirjo Ala-Kapee ehdotti heinäkuussa 2004 laulun sanoja muutettavaksi.lähde? Hän piti sanoja ”kurja Karjalamme” Karjalaa väheksyvinä. Karjalaiset kävivät keskustelua muun muassa Karjala-lehdessä eivätkä lämmenneet muutokselle.lähde? Sana ”kurja” viittaa tässä siihen, että kaikista Suomen maakunnista juuri Karjala on kautta aikojen joutunut eniten kärsimään sodista, kuten on tapahtunut useita kertoja sekä ennen laulun kirjoittamista että myöhemminkin.[4][7] Tämän totesi myös Ala-Kapeen herättämän keskustelun yhteydessä muun muassa Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Laukkanen.lähde? Muutosta vastaan on huomautettu myös, että laulun ensimmäisessä säkeistössä todella sanotaankin: ”kaunis Karjalamme”[4].
Karjalaisten laulusta lauletaan tyypillisesti ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs eli viimeinen säkeistö.[1]
”Karjalaisten laulu” Osmo’s Cosmos | ||
---|---|---|
![]() | ||
Singlen tiedot | ||
Julkaistu | 2015 | |
Formaatti | digitaalinen jakelu | |
Tyylilaji | rock | |
Kesto | 02.45 |
Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjestivät vuoden 2015 alussa sovituskilpailun, jossa haettiin Karjalaisten laululle nuorekasta ilmettä ja haluttiin tehdä Karjalaisten laulua ja maakuntahenkeä tunnetuksi erityisesti nuorille. Tämän takia kappaleelle tehtiin myös musiikkivideo. Tuomareina kilpailussa toimivat Karelia-ammattikorkeakoulu lehtori Jyrki Kurki ja yliopettaja Sanna Kurki-Suonio, muusikko Jani Pola, elokuvaohjaaja Markku Pölönen sekä molemmat maakuntajohtajat Pentti Hyttinen ja Matti Viialainen. Kilpailun ensimmäinen palkinto oli 5 000 euroa, toinen palkinto 2 000 euroa ja kolmas palkinto 1 000 euroa.[8]
Kilpailuun saatiin päättymisaikaan 31. maaliskuuta mennessä 15 osallistujaa ja tulokset julkistettiin 1. kesäkuuta Joensuussa.[8][9] Voittajaksi valittiin imatralaisen Osmo’s Cosmos Band -yhtyeen rock-tyylinen sovitus.[9] Sovituksesta tehty musiikkivideo julkistettiin helmikuun 2016 alussa Lappeenrannassa. Pääosin kuvaukset tehtiin Lappeenrannassa ja Joensuussa, minkä lisäksi kuvattiin myös tunnetuilla karjalaisilla paikoilla, kuten Imatrankoskella ja Kolilla.[10]
»Toteutus on vekkuli ja kappale lähtee mukavasti lentoon. Sovitus on ylpeä karjalaisuudesta. Siinä on mukana ripaus karjalaista hulluutta, energiaa, positiivisuutta ja joukkovoimaa. Kuorot ovat osa moniulotteista kokonaisuutta, joka tekee kunniaa alkuperäiselle sävelelle ja sanoille.»
(Tuomariston kuvaus voittajakappaleesta[9])
Osmo's Cosmos -yhtyeen sovitus on sittemmin julkaistu yhtyeen albumilla Twenty Years On The Road (2016)[11] ja Etelä-Karjalan liiton kokoelmalevyllä Etelä-Karjalan liitto: Karjalasta kajahtaa (2018)[12].