Karjalaisten laulu

Nykymaailmassa Karjalaisten laulu on ongelma, josta on tullut yhä tärkeämpi sosiaalisilla, poliittisilla ja taloudellisilla aloilla. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt keskustelua, ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja mobilisaatioita eri puolilla maailmaa. Se on aihe, joka on herättänyt huolta ja huolta väestössä, koska sen vaikutukset ovat kauaskantoisia ja voivat vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa perehdymme Karjalaisten laulu:een ymmärtääksemme sen tärkeyden, sen haasteet ja mahdolliset ratkaisut, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi tehokkaasti.

Karjalaisten laulu on Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan[1] sekä karjalaistenlähde? maakuntalaulu, jota lauletaan paljon karjalaisten pitäjäjuhlissa. Laulun on säveltänyt ja sanoittanut P. J. Hannikainen[1]. Laulusta lauletaan yleensä ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs eli viimeinen säkeistö[1]. Toinen karjalaisten paljon laulama laulu on Karjalan kunnailla. Karjalaisten laulu on yksi Suomen tunnetuimmista ja esitetyimmistä maakuntalauluista[1][2].

Laulua on soitettu myös Kotiteollisuus-yhtyeen keikkojen alussa.[3]

Laulun alkuperä

Ensimmäisen version synty 1881

Jyväskylän seminaarin musiikin lehtori P. J. Hannikainen kirjoitti Karjalaisten laulun ensimmäisen version vuonna 1881, jolloin se julkaistiin Savo-Karjalaisen osakunnan julkaisemassa mieskvartetille sovitettuja kansanlauluja sisältävässä vihkosessa Uusi kannel Karjalasta, soitto sointuva Savosta.[1][4] Ensimmäisen version sävelmän Hannikainen koosti kahdesta eri kansansävelmästä. Laulun sanoittajaksi oli vihkoseen merkitty Juhani P. -nimimerkki.[1]

Hannikaisen mielestä kansanlaulujen yhdistelmä ei ollut onnistunut eikä laulu ollut tekstiltäänkään hyvä.[5] Hän ei halunnut julkaista laulua uudelleen, kun Kontiossa työskentelevä opettaja Pekka Puhakka vuonna 1898 pyysi häneltä yksiäänistä sovitusta tekeillä olleeseen Kansanopiston laulukirjaan[1][4]. Hannikainen toivoi myös, ettei kukaan muukaan sitä sovittaisi, vaan Karjalalle tehtäisiin kokonaan uusi maakuntalaulu.[4]

Lopullinen versio vuonna 1899

Laulu jäi vaivaamaan Hannikaisen mieltä, joten hän kesän 1899 aikana kirjoitti uuden tekstin ja sävelsi sen. Hän teki siitä yli 20 työversiota ennen kuin oli tyytyväinen. Puhakka sai nuotit loppukesällä 1899. Hän jakoi laulua kaikkiin Pohjois-Karjalan kansakoulupiireihin, ja Hannikainen puolestaan painatti laulun kahteen lauluvihkoon, jolloin Karjalaisten laulu alkoi nopeasti levitä.[6]

Laulun onnistumista kuvaa Hannikaisen kohtaaminen säveltäjämestari Jean Sibeliuksen kanssa kesällä 1899: Hannikainen oli esittänyt Karjalaisten laulua Sibeliukselle, joka oli lausunut siitä pienen kohteliaisuuden. Myöhemmin Hannikainen näki Sibeliuksen istumassa ajatuksissaan, ja hän kuuli Sibeliuksen hyräilevän Karjalaisten laulua.[6]

Kurja-sana hämmentää

” Konsa vaino Suomeamme kovin kourin koittelee, silloin kurja Karjalamme Suomen surut soittelee. ”

Laulun viimeisen säkeistön sanoja ”kurja Karjalamme” on aika ajoin arvosteltu. Varsin usein tässä kohdassa on alkuperäisten sanojen sijasta laulettu ”kaunis Karjalamme”[7]. Jo laulun uusitun version ensimmäisenä käsiinsä saanut ja sitä levittänyt Pekka Puhakka oli kysynyt Hannikaiselta, voisiko kurja-sanan vaihtaa. Hannikainen kuitenkin kieltäytyi, sillä hänen mukaansa ”kurja” tarkoittaa onnetonta.[1]

Maaherra Pirjo Ala-Kapee ehdotti heinäkuussa 2004 laulun sanoja muutettavaksi.lähde? Hän piti sanoja ”kurja Karjalamme” Karjalaa väheksyvinä. Karjalaiset kävivät keskustelua muun muassa Karjala-lehdessä eivätkä lämmenneet muutokselle.lähde? Sana ”kurja” viittaa tässä siihen, että kaikista Suomen maakunnista juuri Karjala on kautta aikojen joutunut eniten kärsimään sodista, kuten on tapahtunut useita kertoja sekä ennen laulun kirjoittamista että myöhemminkin.[4][7] Tämän totesi myös Ala-Kapeen herättämän keskustelun yhteydessä muun muassa Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Laukkanen.lähde? Muutosta vastaan on huomautettu myös, että laulun ensimmäisessä säkeistössä todella sanotaankin: ”kaunis Karjalamme”[4].

Laulun sanat

Karjalaisten laulusta lauletaan tyypillisesti ensimmäinen, neljäs ja seitsemäs eli viimeinen säkeistö.[1]

1. Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa,
kuin on kaunis Karjalamme,
laulun laaja kotimaa!
:,: Lauluna sen kosket kuohuu,
järven aallot loiskuaa,
säveleitä salot huokuu,
ikihongat humajaa. :,:
2. Perintönä laulun juuret
meill’ on entisajoilta,
jolloin kaikki toimet suuret
laulun tehtiin mahdilla,
jolloin meidän kankahilla
taitomiehet askaroi,
nuotioilla nokisilla
ongelmoita askaroi.
3. Yli Suomenniemen vielä
maine kuulu kulkevi,
kuinka Väinön kannel siellä
koko luonnon lumosi;
kuinka Seppo taitoniekka
Sammon kirjokannen loi,
tahi Kaukomielen miekka
sota-innoin salamoi.
4. Ei oo meillä rikkautta
eikä maamme viljavaa,
vaan on laulun runsautta,
kylvämättä kasvavaa;
:,: sit’ ei pane Idän halla
eikä Pohjan pakkaset,
se ei sorru sortamalla,
sitä ei lyö rakehet. :,:
5. Kyll’ on kansa Karjalankin
monet kovat kokenut,
väkivallan raaimmankin
iskut tuimat tuntenut;
kestänyt on sodan pauhut,
sorrot vuosisatojen,
sodan pauhut, vainon kauhut,
kolkot vuodet katojen.
6. Mutta meiltä laulun mahti
mennyt maan ei rakohon,
säveleiden sorja tahti
viel ei vierryt pakohon.
Josko murhe mieltä painaa
tahi riemu kohottaa,
laulu, soitto, meiltä aina
yhtä herkäst’ irtoaa.
7. Konsa vaino Suomeamme
kovin kourin koittelee,
silloin kurja Karjalamme
Suomen surut soittelee.
:,: Ja kun onnen päivän koitto
Suomellen taas sarastaa,
silloin riemun suuri soitto
Karjalasta kajahtaa! :,:

Osmo’s Cosmos -yhtyeen versio

”Karjalaisten laulu”
Osmo’s Cosmos
Singlen ”Karjalaisten laulu” kansikuva
Singlen tiedot
 Julkaistu 2015
 Formaatti digitaalinen jakelu
 Tyylilaji rock
 Kesto 02.45

Etelä-Karjalan liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjestivät vuoden 2015 alussa sovituskilpailun, jossa haettiin Karjalaisten laululle nuorekasta ilmettä ja haluttiin tehdä Karjalaisten laulua ja maakuntahenkeä tunnetuksi erityisesti nuorille. Tämän takia kappaleelle tehtiin myös musiikkivideo. Tuomareina kilpailussa toimivat Karelia-ammattikorkeakoulu lehtori Jyrki Kurki ja yliopettaja Sanna Kurki-Suonio, muusikko Jani Pola, elokuvaohjaaja Markku Pölönen sekä molemmat maakuntajohtajat Pentti Hyttinen ja Matti Viialainen. Kilpailun ensimmäinen palkinto oli 5 000 euroa, toinen palkinto 2 000 euroa ja kolmas palkinto 1 000 euroa.[8]

Kilpailuun saatiin päättymisaikaan 31. maaliskuuta mennessä 15 osallistujaa ja tulokset julkistettiin 1. kesäkuuta Joensuussa.[8][9] Voittajaksi valittiin imatralaisen Osmo’s Cosmos Band -yhtyeen rock-tyylinen sovitus.[9] Sovituksesta tehty musiikkivideo julkistettiin helmikuun 2016 alussa Lappeenrannassa. Pääosin kuvaukset tehtiin Lappeenrannassa ja Joensuussa, minkä lisäksi kuvattiin myös tunnetuilla karjalaisilla paikoilla, kuten Imatrankoskella ja Kolilla.[10]

»Toteutus on vekkuli ja kappale lähtee mukavasti lentoon. Sovitus on ylpeä karjalaisuudesta. Siinä on mukana ripaus karjalaista hulluutta, energiaa, positiivisuutta ja joukkovoimaa. Kuorot ovat osa moniulotteista kokonaisuutta, joka tekee kunniaa alkuperäiselle sävelelle ja sanoille.»
(Tuomariston kuvaus voittajakappaleesta[9])

Osmo's Cosmos -yhtyeen sovitus on sittemmin julkaistu yhtyeen albumilla Twenty Years On The Road (2016)[11] ja Etelä-Karjalan liiton kokoelmalevyllä Etelä-Karjalan liitto: Karjalasta kajahtaa (2018)[12].

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Kivimäki, Petri: Suositussa maakuntalaulussa raikui alun perin tutun joululaulun sävel Yle Uutiset. 22.11.2017. Viitattu 3.5.2021.
  2. ↑ Säilynoja, Juhana: Maakuntalauluissa soi luonto ja ahkeruus Yle Elävä arkisto. Julkaistu 22.10.2013, päivitetty 5.5.2017. Viitattu 4.5.2021.
  3. ↑ Winstén, Rosina: ”Karelia”, Laulun aate : Maakuntalaulujen historia ja käytäntö nationalistisen kansanopistoaatteen siivittämänä, s. 32. (Pro gradu -tutkielma) Sibelius-Akatemia, 2010. Teos verkossa (PDF) Viitattu 4.5.2021. (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b c d e Pajamo, Reijo: ”Suloisessa Suomessamme – Karjalaisten laulu”, Koulun laulutunnilla, s. 32–33. REPALE-kustannus, 2013. ISMN:979-0-9001698-0-8
  5. ↑ Sirén, Vesa: Arkistolöytö tuo uuden säkeistön rakastettuun "No, onkos tullut kesä" -joululauluun Helsingin Sanomat. 22.12.2014. Viitattu 4.5.2021.
  6. ↑ a b Kivimäki, Petri: Suositussa maakuntalaulussa raikui alun perin tutun joululaulun sävel Yle Itä-Suomi. 22.11.2017. Viitattu 25.11.2017.
  7. ↑ a b Burnam, Tom: Väärien käsitysten sanakirja, s. 81. Suomentanut Kalevi Haikara. Otava, 1977. ISBN 951-1-04422-2
  8. ↑ a b Käkelä, Klaudia: Karjalaisten laulusta halutaan nettihitti – yli satavuotias kappale uusiksi sovituskilpailussa Yle Uutiset. 8.1.2015. Viitattu 17.5.2021.
  9. ↑ a b c Asikainen, Matti: Kisa maakuntalaulusta ratkesi: Osmo's Cosmos tuuppasi Karjalaisten laulun 2000-luvulle Yle Uutiset. 1.6.2015. Viitattu 17.5.2021.
  10. ↑ Leinonen, Jani: Uusi sovitus Karjalaisten laulusta kajahtaa nyt musiikkivideolla - katso video Karjalainen. 5.2.2016. Viitattu 17.5.2021.
  11. ↑ Karjalaisten laulu (Suloisessa Suomessamme -) sekakuorolle a cappella /tässä VIIHDESOVITUS /S/. Fono.fi-äänitetietokanta. Viitattu 17.5.2021.
  12. ↑ Various Artists: Kokoelma | Etelä-Karjalan liitto: Karjalasta Kajahtaa 2018. Spotify. Viitattu 17.5.2021.

Aiheesta muualla