Karjalan rintama
Tässä artikkelissa tutkimme Karjalan rintama:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Perustamisestaan lähtien Karjalan rintama on ollut ratkaisevassa roolissa monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla ja vaikuttanut kaikkeen populaarikulttuurista ja viihteestä politiikkaan ja talouteen. Vuosien varrella Karjalan rintama on herättänyt loputtomia keskusteluja ja kiistoja, koska sen merkitys ja merkitys ovat kehittyneet vastauksena sosiaalisiin ja teknologisiin muutoksiin. Tarkastellaan syvällisen analyysin avulla Karjalan rintama:n merkitystä nykymaailmassa, kun otetaan huomioon sen rooli identiteettimme, näkökulmiemme ja kokemustemme muovaamisessa.
.svg){kind=small}
Karjalan rintama oli Neuvostoliiton puna-armeijan toisen maailmansodan rintama, joka perustettiin 23. elokuuta 1941 jakamalla Pohjoinen rintama Leningradin- ja Karjalan rintamiksi. Rintama lakkautettiin 15. marraskuuta 1944.[1] Karjalan rintaman rintamavastuuseen kuului alue Syvärin alajuoksulta Jäämerelle.
Vuoden 1944 alussa Karjalan rintaman alaisuuteen kuului viisi armeijaa: 14. armeija Murmanskin suunnassa, 19. armeija Kantalahden suunnassa, 26. armeija Uhtuassa, 32. armeija Maaselän kannaksella ja 7. armeija Syvärillä. Näistä armeijoista kolme ensimmäistä taisteli Saksan 20. vuoristoarmeijaa vastaan Lapissa. Karjalan rintama aloitti suurhyökkäyksensä (7. ja 32. armeija) 20.–21. kesäkuuta 1944 vallaten Itä-Karjalan, mutta suomalaiset pysäyttivät rintaman hyökkäyksen U-asemaan ja viimeistään Ilomantsissa. Hyökkäyksen päätyttyä Karjalan rintama ryhtyi asemasotaan ja alkoi luovuttaa joukkojaan ”tärkeimmille” sotatantereille muun muassa Valko-Venäjälle. Lapin sodassa Karjalan rintama valloitti Petsamon, Sallan, Kuusamon ja Suomussalmen saksalaisilta. Kahdesta jälkimmäisestä neuvostojoukot lähtivät marraskuun alussa 1944.
Komentajat
Rintamankomentajina olivat:[1]
- 1. syyskuuta 1941 – 21. helmikuuta 1944 kenraalieversti Valerian Frolov
- 22. helmikuuta – 15. marraskuuta 1944 Neuvostoliiton marsalkka Kirill Meretskov
Lähteet
- ↑ a b Auke de Vlieger: De Slag om Stalingrad - Fronten stalingradbattle.nl. Viitattu 3.4. 2007. (hollanniksi)