Karjalanpaisti

Nykymaailmassa Karjalanpaisti:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Karjalanpaisti on syntymästään lähtien herättänyt kiinnostusta ja huomion niin asiantuntijoiden kuin harrastajienkin keskuudessa. Se on aihe, josta on keskusteltu, keskusteltu ja analysoitu eri alueilla, sillä sen vaikutukset ja laajuus ylittävät rajat ja kattavat monia jokapäiväisen elämän osa-alueita. Karjalanpaisti:llä on osoitettu olevan merkittävä vaikutus yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja siihen, miten ihmiset näkevät ympäröivän maailman. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Karjalanpaisti-ilmiötä ja sen merkitystä nykyään analysoimalla sen vaikutuksia ja roolia modernin yhteiskunnan eri näkökohtien kehityksessä ja muuttamisessa.

Karjalanpaistia.

Karjalanpaisti (karj. päččiliha) on karjalainen perinneruoka, alun perin nimeltään pelkästään paisti tai tarkemmin määriteltynä ruukkupaisti, uunipaisti tai pätsiliha. Karjala-etuliitteen ruoka sai levitessään koko maahan sotien jälkeen evakkojen mukana[1].

Karjalanpaistiin kuuluu lihaa kuutioina ja juhlavaan versioon useita lihalajeja, kuten sian-, naudan- ja lampaanlihaa. Muina aineksina käytetään vettä, sipulia, suolaa, pippuria ja laakerinlehtiä.[2] Perusohjeesta on lukuisia muunnelmia. Raaka-aineena saatettiin käyttää myös sisäelimiä, kuten maksaa ja munuaisia, tai juureksia, sipulia, perunaa tai porkkanaa. Myös ryynejä tai papuja, lähinnä härkäpapua,[1] voitiin käyttää. Yleensä karjalanpaistin lisukkeena tarjotaan keitettyjä perunoita tai perunasosetta. Arkisempi karjalanpaisti syntyy käyttäen raaka-aineena pelkkää lihaa, vettä ja mausteita. Luut ja juurekset antavat ruoalle makua, joten niitä on syytä panna mukaan.[3]

Karjalanpaistin aineksia.

Oleellista valmistuksessa on matala lämpötila (alle 100 astetta) ja pitkä kypsymisaika, mieluummin yön yli, mutta joissakin ohjeissa neuvotaan mikrobien lisääntymisen estämiseksi korkeampia lämpötiloja.[1]

Karjalanpaisti nousi suosioon 1950-luvulla, kun evakkoon ja asutustiloille hajautuneet karjalaiset alkoivat järjestää kylä- ja heimojuhliaan.lähde?

Vuonna 2007 Iltalehden lukijat äänestivät karjalanpaistin Suomen kansallisruoaksi.[4] Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiön ELO:n, MTK:n ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä äänestyksessä kansallisruoasta syksyllä 2016 karjalanpaisti tuli toiseksi ruisleivän jälkeen.[5]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Raholan ruokasanasto viitattu 8.5.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Karjalanpaisti - Resepti | Kotikokki.net www.kotikokki.net. Viitattu 27.9.2023.
  3. ↑ Karjalan liitto, vuoden ruoat, Karjalanpaisti 2010 viitattu 8.5.2012
  4. ↑ Markku Haapio: Se on karjalanpaisti!, Iltalehti, 6. joulukuuta 2007. Viitattu 28. joulukuuta 2016
  5. ↑ Mikko Leppänen: Suomalaiset päättivät: Ruisleipä on maamme kansallisruoka, Yle, 19. tammikuuta 2017. Viitattu 19. tammikuuta 2017

Aiheesta muualla