Karl August Finelius

Nykymaailmassa Karl August Finelius on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnan eri sektoreilla. Karl August Finelius:n vaikutus on havaittu esimerkiksi talouden, politiikan, kulttuurin ja teknologian aloilla, ja se on synnyttänyt loputtomasti erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Ilmestymisestään lähtien Karl August Finelius on ollut alan asiantuntijoiden tutkimuksen ja tutkimuksen kohteena. He pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä artikkelissa tutkitaan Karl August Finelius-ilmiötä perusteellisesti, analysoidaan sen syitä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja, jotta voidaan valaista aihetta, joka on edelleen kiistan ja pohdinnan lähde nykyään.

Karl August Finelius (9. kesäkuuta 1814 Vaasa – 10. joulukuuta 1894 Kokkola) oli suomalainen kirkkoherra, rehtori ja oppikirjojen tekijä.

Fineliuksen vanhemmat olivat värjärimestari Karl Ulrik Finelius (k. 1846) ja Anna Elisabet Lundqvist tämän toisessa avioliitossa. Hän kävi Tampereen pedagogiota ja Vaasan triviaalikoulua ja pääsi ylioppilaaksi 1834. Finelius valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1839 ja maisteriksi 1840. Hänestä tuli riemumaisteri 1890. Finelius vihittiin papiksi Turun hiippakunnassa 1840.

Finelius oli Turun triviaalikoulun vt. apologistana 1840, apulaispappina Jomalassa 1840–1843, Skarpansin vt. saarnaajana 1843 ja Raahen ala-alkeiskoulun rehtorina 1843–1850. Hän oli Kokkolan kappalaisena 1850–1888 ja Kokkolan kirkkoherrana 1888–1894 (astui virkaan 1890). Finelius sai varapastorin arvon 1851 ja rovastin arvon 1889.

Finelius kirjoitti maantiedon, Suomen historian ja suomen kielen alkeisoppikirjoja.

Finelius oli naimisissa 1843–1866 Katarina Fredrika Chydeniuksen (k. 1866) kanssa ja vuodesta 1871 Charlotta Westerstråhlen kanssa. Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli Viipurissa painoasiamiehenä toiminut Karl Fredrik Finelius (1844–1907).[1]

Teoksia

  • Finsk språklära för lägre elementar-skolor : I Elementarlära, II: Formlära. Wasa 1845
  • Försök till lärobok i geografien för begynnare. Wasa 1848
  • Suomen maanopas : ynnä johdatuksen kanssa yhteiseen maa-tietoon, sunnuntai-kouluin tarpeeksi. Vaasa 1848 (Teos pdf-tiedostona Dorian Kansalliskirjastossa)
  • Försök till lärobok i Finlands historia. Helsingfors 1850
  • Finlands geografi, jemte en kort handledning i allmänna geografin : för söndags-skolornas behof. Sandelin, Jakobstad 1855

Lähteet

  1. ↑ Kotivuori, Yrjö: Karl August Finelius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 28.7.2015.