Karl Edvard Fritjof Bergroth

Tässä artikkelissa tutkimme [var1] perusteellisesti. Tutustumme kaikkiin [var1]:een liittyviin oleellisiin näkökohtiin sen alkuperästä sen merkitykseen nykyään. Kautta historian [var1] on ollut ratkaisevassa roolissa yhteiskunnassa ja vaikuttanut ihmiselämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla, kulttuurisesta näkökulmasta sen vaikutuksiin teknologiaan. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden ja tutkijoiden näkemyksiä aiheesta [var1] ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen, miten se on kehittynyt ajan myötä. Tämä artikkeli toimii täydellisenä oppaana ymmärtääksesi perusteellisesti [var1] ja sen merkityksen nykymaailmassa.

Karl Edvard Fritjof Bergroth
Henkilötiedot
Syntynyt24. toukokuuta 1845
Humppila
Kuollut17. tammikuuta 1920 (74 vuotta)
Kauhava
Vanhemmat
  • Emil Ferdinand Bergroth
  • Margareta Karolina Hällfors
Puoliso
  • Johanna Katarina Bergroth (1868)
  • Dagmar Schoultz (1909)
Muut tiedot
Koulutus pappi
Uskonto kristinusko

Karl Edvard Fritjof Bergroth (24. toukokuuta 1845 Humppila – 17. tammikuuta 1920 Kauhava) oli suomalainen rovasti. Bergroth valmistui ylioppilaaksi vuonna 1864 Åbo gymnasiumista ja vihittiin papiksi vuonna 1867. Bergroth toimi kirkkoherrana Hammarlandissa vuosina 1876–1887, Elimäellä vuosina 1887–1894 sekä Kauhavalla vuodesta 1894 lähtien aina kuolemaansa. Bergrothille myönnettiin rovastin arvonimi vuonna 1893.[1]

Bergrothia on kuvattu pitkäpartaiseksi ja kunnioitusta herättäväksi esipapiksi, jota on muistettu taitavana maanviljelijänä.[2]

Ura pappina

Pappisvihkimyksensä jälkeen Bergroth toimi pappina Kaskisissa, Pirttikylässä ja Närpiössä. Bergroth nimitettiin Oripään kappalaiseksi vuonna 1870 ja Hammarlandin kirkkoherraksi vuonna 1876. Ahvenanmaalta Bergroth valittiin Elimäen kirkkoherraksi vuonna 1887. Kauhavan kirkkoherraksi Bergroth valittiin vuonna 1894. Bergroth piti eri puolilla Kauhavaa Raamattua selittäviä tilaisuuksia.[2]

Yksityiselämä

Karl syntyi pappisperheeseen ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1864. Bergrothin vanhemmat olivat kirkkoherra Emil Ferdinand Bergroth ja Margareta Karolina Hällfors. Bergrothin veli oli pappi ja poliitikko Waldemar Bergroth. Bergrothin vaimo oli vuodesta 1868 lähtien tämän serkku Johanna Katarina ja tämän kuoleman jälkeen vuodesta 1909 lähtien Dagmar Schoultz.[1]

Lähteet

  • Pietiläinen, Timo: Kauhavan historia I. (Kivikaudesta kaupungiksi tuloon) Kauhava: Kauhavan kaupunki, 1999. ISBN 951-98051-1-7

Viitteet

  1. ↑ a b Kotivuori, Yrjö: Karl Edvard Fritjof Bergroth. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  2. ↑ a b Pietiläinen 1999, s. 439