Karl Gustaf Veijola

Karl Gustaf Veijola-aihe on aihe, joka on viime vuosina herättänyt suurta kiinnostusta ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Karl Gustaf Veijola on ollut syntyessään keskustelun, tutkimuksen ja analyysin kohteena eri aloilla, olipa kyse politiikasta, kulttuurista, tieteestä tai tekniikasta. Karl Gustaf Veijola on onnistunut kiinnittämään asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt monenlaisia ​​mielipiteitä ja kantoja sen merkityksestä, seurauksista ja seurauksista yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Karl Gustaf Veijola:n vaikutusta ja merkitystä eri yhteyksissä ja tunnistamme sen trendit ja mahdolliset tulevaisuuden ennusteet.

Karl Gustaf (K. G.) Veijola (11. marraskuuta 1864 Ii – 4. syyskuuta 1936 Ii) oli suomalainen maanviljelijä, kunnankirjuri ja kansanedustaja.

Veijolan vanhemmat olivat maanviljelijä Kustu Veijola ja Liisa Kurttila. Hän kävi kansakoulun ja kauppakoulun.

Veijola toimi maanviljelijänä Iissä. Veijola oli Iin kunnankirjurina vuodesta 1924 alkaen ja hän oli lisäksi Iin paloapuyhdistyksen rahastonhoitajana.

Veijola oli Maalaisliiton kansanedustajana 1908–1909 edustaen Oulun läänin pohjoista vaalipiiriä. Hän oli myös Iin kunnallislautakunnan esimiehenä.

Veijola oli naimisissa 1897–1922 Laura Maria Puolakan kanssa ja vuodesta 1926 Anna Maria Tolosen kanssa.

Lähteet