Nykymaailmassa Karl Kristfrid Sarlin:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Olipa kyse tieteellisestä, sosiaalisesta, kulttuurisesta tai historiallisesta näkökulmasta, Karl Kristfrid Sarlin on merkittävästi vaikuttanut siihen, miten ihmiset näkevät ja ymmärtävät ympäröivää maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Karl Kristfrid Sarlin:n eri puolia ja ulottuvuuksia sekä sen myönteisiä puolia että haasteita ymmärtääksemme paremmin sen ulottuvuutta ja vaikutusta nykypäivän yhteiskunnassa.
Karl Kristfrid Sarlin (23. joulukuuta 1871 Tuusniemi – 14. lokakuuta 1957 Lahti) oli suomalainen rovasti, lehtori ja uskonnollinen kirjailija. Hänet tunnetaan ennen kaikkea horrossaarnaaja Helena Konttisen elämäkerran tekijänä.
Sarlinin vanhemmat olivat rovasti Bernhard Kristfrid Sarlin ja Klara Fredrika Roschier. Hänen veljiään olivat tilanomistaja, vapaa-ajattelija ja toimittaja Alfred Bernhard Sarlin ja lehtori, kirjailija ja suomentaja Aron Josef Sarlin. Laulunopettaja Anna Sarlin oli hänen sisarensa. Sarlin pääsi ylioppilaaksi Suomalaisesta normaalilyseosta 1889 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1892 ja teologian kandidaatiksi 1900. Sarlin vihittiin papiksi vuonna 1900.
Sarlin toimi Kuopion suomalaisen klassillisen lyseon uskonnon lehtorina 1909–1917 ja oli sitten Puumalan kirkkoherrana 1917–1951. Hän sai rovastin arvon 1928.[1]
Sarlin toimi pappina Jaakkimassa samaan aikaan kun Helena Konttinen alkoi vuodesta 1905 alkaen pitää Jaakkimassa horrossaarnojaan. Sarlin kirjoitti pikakirjoituksella muistiin Konttisen saarnoja, haastatteli hänet tunteneita henkilöitä ja kirjoitti kokoamansa aineiston pohjalta Konttisen elämäkerran ''Eräs meidän ajan profeetta : elämäkerta ja opetuksia joka ilmestyi kolmessa osassa vuosina 1916–1919. Elämäkerrasta on myöhemmin otettu useita uusintapainoksia ja se on ilmestynyt myös ruotsiksi, englanniksi ja esperantoksi käännettynä.[2]
Nimellä K. K. Sarlin: