Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Karlovy Vary, ongelma, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Karlovy Vary on aihe, josta on viime aikoina keskusteltu ja kiistelty, ja on tärkeää ymmärtää sen merkitys ja vaikutus elämäämme. Tämän artikkelin aikana tutkimme Karlovy Vary:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja historiasta sen merkitykseen nykyään. Lisäksi keskustelemme Karlovy Vary:n ympärillä olevista erilaisista näkökulmista ja mielipiteistä tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta. Valmistaudu uppoutumaan Karlovy Vary:n jännittävään maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä numerolla on tarjota!
Karlovy Vary | |
---|---|
![]() Näkymä kaupunkiin |
|
![]() lippu |
![]() vaakuna |
![]() ![]() Karlovy Vary |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Tšekki |
Lääni | Karlovy Vary |
Piirikunta | Karlovy Vary |
Perustettu | 1370 |
Hallinto | |
– Pormestari | Ing. Werner Hauptmann |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 59,10 km² |
Korkeus | 447 m |
Väkiluku (2021) | 44 323[1] |
Aikavyöhyke | UTC+1 |
– Kesäaika | UTC+2 |
Karlovy Vary (ⓘ (ohje), saks. Karlsbad) on kylpyläkaupunki Tšekin länsiosassa Karlovy Varyn läänissä. Kaupungissa on vajaat 45 000 asukasta (2021), ja sen pinta-ala on 59 neliökilometriä.[1]
Karlovy Vary sijaitsee Ohře- ja Teplá-jokien yhtymäkohdassa 113 km Prahasta länteen. Ympäröivillä ylängöillä on ollut vulkaamista toimintaa, minkä johdosta kaupuungissa on kuumia lähteitä[2], joita on 13 suurta ja 300 pienempää.
Kaupungissa järjestetään Karlovy Varyn elokuvajuhlat.
Kaupungin on perustanut vuonna 1370 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle IV, jonka mukaan se on myös nimetty.
Kaupunki on aikoinaan ollut saksalaisten suosima kylpyläkaupunki, ja siellä asui maan saksalaisvähemmistöstä huomattava osa toisen maailmansodan päättymiseen saakka. Siellä viettivät lomiaan Goethe ja muu Saksan kerma. Venäläisten suosiossa se on ollut sen jälkeen, kun Pietari Suuri vieraili siellä 1700-luvulla. 2010-luvun alussa kaupungissa asui vakituisesti 2 000 venäläistä uusrikasta, jotka ovat kunnostaneet vanhoja asuintaloja ja rakentaneet uusia kaupungin ulkopuolelle, mistä on aiheutunut jonkin verran ristiriitoja kaupungin vanhojen asukkaiden kanssa, jotka katsovat, että hotelleja ja kasinoita pyörittävien venäläisten määrä ja vaikutusvalta on liian suuri.[3]