Karyotyyppi

Nykymaailmassa Karyotyyppi:stä on tullut suuren kiinnostuksen ja keskustelun aihe. Karyotyyppi on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion eri puolilla maailmaa joko yhteiskunnallisen vaikutuksensa, poliittisen merkityksensä tai kulttuurielämän vaikutuksensa vuoksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia Karyotyyppi:n eri puolia ja valaista sen merkitystä ja vaikutuksia eri alueilla. Karyotyyppi:stä on muodostunut aihe, jota emme voi sivuuttaa, sen alkuperästä sen kehittymiseen ajan myötä, mukaan lukien sen vaikutus ihmisten jokapäiväiseen elämään. Tämä artikkeli pyrkii syvällisen analyysin avulla tarjoamaan kokonaisvaltaisen näkemyksen Karyotyyppi:stä ja sen vaikutuksista nykypäivän yhteiskuntaan.

Ihmismiehen karyotyyppi on 46,XY.

Karyotyyppi on genetiikassa eukaryoottisen solun, lajin tai yksilön tyypillinen kromosomien lukumäärä ja rakenne. Normaalissa diploidisessa kromosomistossa autosomaaliset kromosomit muodostuvat identtisistä pareista; näitä edustavat ihmisellä kromosomit 1–22. Autosomien lisäksi eliöllä voi olla sukupuolikromosomeja, joita ihmisellä on kaksi: X ja Y. Polyploidisissa soluissa on useampi kopio kutakin kromosomia, ja haploidisissa soluissa vain yksi. Ihmisen normaali karyotyyppi on miehellä 46,XY ja naisella 46,XX. Ylimääräiset autosomit merkitään sukupuolikromosomien jälkeen; esimerkiksi 21-trisomiassa eli Downin oireyhtymässä karyotyyppi on 46,XY+21 (tai 46,XX+21).[1]

Lähteet

  1. ↑ Kierszenbaum, A.L.: Histology and Cell Biology, s. 50. Mosby, 2002. ISBN 0-323-01639-1