Kaskenkatu–Aurakatu
Nykymaailmassa Kaskenkatu–Aurakatu:stä (artikkelin otsikko) on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Kaskenkatu–Aurakatu on kiinnittänyt akateemikkojen, ammattilaisten ja yleensä kansalaisten huomion sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Monitieteisellä lähestymistavalla tässä artikkelissa käsitellään erilaisia näkökulmia Kaskenkatu–Aurakatu:een ja tarkastellaan sen vaikutusta teknologian, kulttuurin, talouden ja politiikan kaltaisilla aloilla. Lisäksi analysoidaan Kaskenkatu–Aurakatu:een liittyvät nykytrendit sekä sen mahdolliset tulevaisuuden ennusteet. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Kaskenkatu–Aurakatu:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Kaskenkatu–Aurakatu (ruots. Kaskisgatan-Auragatan) on yksi Turun keskustan ruutukaava-alueen nk. perspektiivikaduista. Se kulkee Aurakadun nimisenä Puolalanmäeltä, Turun taidemuseon edustalta, Aurajoelle, josta se jatkuu Kaskenkatuna Kaskenmäen yli. Aurajoen yli katu kulkee Auransiltaa pitkin. Kaskenkatu muuttuu Kunnallissairaalantien risteyksen jälkeen Kaskentieksi, joka puolestaan yhdistyy Kaarinaan kulkevaan Uudenmaantiehen.
Pituutta Aurakadulla on noin 700 metriä ja Kaskenkadulla noin 800 metriä.
Historia
Kaskenkatu ja Aurakatu muodostavat yhden kolmesta Carl Ludvig Engelin Turun palon jälkeen suunnitteleman ruutukaavan muita leveämmistä kaduista, ns. perspektiivikadusta, joille oli suunniteltu myös silta Aurajoen yli.[1]
Kadut tunnettiin Itäisenä ja Läntisenä Aurakatuna 1890-luvulle asti, jolloin perustettu nimistökomitea muutti Läntisen Aurakadun nimeksi pelkän Aurakadun, ja Itäisen Aurakadun nimeksi Kaskenkadun[2].
Kadut yhdistävä Auransilta valmistui nykyiseen muotoonsa vuonna 1907.
Vuonna 1957 Aurakadun ja Eerikinkadun kulmaan asennettiin Turun ensimmäiset liikennevalot.[3] Vuonna 1995 Aurakatu muutettiin Linnankadun ja Yliopistonkadun väliltä joukkoliikennekaduksi.
Rakennuksia
Aurakadun varrella sijaitsevat muiden muassa seuraavat rakennukset, alkaen Aurajoelta:
- Turun kaupungintalo
- Aurakatu 3. Vuonna 1907 valmistunut, Frithiof Strandellin suunnittelema entisen Turun Osakepankin rakennus.
- Kauppakeskus Forum
- KOP-kolmio. Arkkitehti Viljo Revellin suunnittelema kauppakeskus.
- Kauppatori
- Turun ruotsalainen teatteri
- Hansakortteli
- Aurakatu 11. Eskil Hinderssonin suunnittelema vuonna 1908 valmistunut Turun kauppaopiston talo, jossa nykyään toimii Puolalanmäen lukio.[4]
- Aurakatu 14. Strandellin suunnittelema, Priman talona tunnettu rakennus, jossa mm. toimi Uusi Aura -lehden toimitus.
- Aurakatu 16. Entinen Aurakadun tyttökoulu, jossa toimii nykyisin nuorisokeskus Vimma.
- Aurakatu 18. Turun ruotsinkielisen seurakunnan seurakuntatalo.
- Aurakatu 24a. Suomalainen Pohja.
Kaskenkadun varrella sijaitsevat:
- Kaskenkatu 1. Strandellin suunnittelema rakennus, jossa toimii nykyisin muun muassa ravintola Uusi Apteekki. 70-luvulla rakennuksessa toimi myös uusnatsi / okkultisti Pekka Siitoimen valokuvausliike Siitoin Filmi Oy.
- Kaskenkatu 2. Strandellin suunnittelema As Oy Pantern
- Kaskenkatu 3. Arkkitehti Arthur Kajanuksen suunnittelema uusrenessanssitalo vuodelta 1892. Empiretalo vuosilta 1829-1830.[5] Taloista on tehty suojelupäätös.
Kaskenkatuun rajoittuvat Vartiovuorenmäen puistoalue ja Samppalinnanpuisto, sekä Hämeenkadun ja Itäisen Rantakadun välissä sijaitseva Runeberginpuisto.
Lähteet
- ↑ Iso tietosanakirja, 14. osa (Troopillinen–Wasenius), art. Turku, osio Pääkadut, puistot, torit, Otava 1938
- ↑ http://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk125/turku/
- ↑ Poliisin käsimerkeistä kolmen värin opastukseen 1.3.2004. Turun Sanomat. Viitattu 21.9.2012.
- ↑ Turun kivikerros – Kauppaopiston talo kivikierros.com. Viitattu 28.3.2017.
- ↑ Jari Heino: Kaskenkatu 3:n suojelusta yhä kina – Raimo Puolimatkan yhtiö vastustaa tai vaatii ainakin Turulta korvauksia ts.fi. 19.5.2021. Viitattu 3.2.2025.