Kastehelmi

Nykymaailmassa Kastehelmi:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe. Kastehelmi on aihe, joka herättää edelleen keskustelua ja kiistoja, joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai populaarikulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa analysoimme Kastehelmi:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen. Tutkimme sen kehitystä vuosien varrella, sen erilaisia ​​tulkintoja ja sen roolia nykymaailmassa. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme valaisemaan tätä jännittävää ja kiehtovaa aihetta.

Kastehelmi
Nimipäivä  
– suomenkielinen 7. toukokuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen
Muunnelmia
Vastineita eri kielissä
Nimen alkuperä luontoaiheinen

Kastehelmi on suomalainen naisen nimi. Kastehelmen nimipäivä on 7. toukokuuta.

Nimi on luontoaiheinen ja on ollut käytössä jo 1900-luvun alussa. Entistä tunnetummaksi sen teki Astrid Lindgrenin vuonna 1951 suomeksi julkaistu tarina Kastehelmi (ruots. Mirabell). Siinä Kastehelmi esiintyi päähenkilön, Riitta-Kaisan, nukelleen antamana nimenä.[1][2] Kastehelmi on ainoa yhdysviivaton yhdyssananimi Suomen nimipäiväkalenterissa. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa oli nimi Kastehelmi annettu 842 naiselle.[3]

Tunnettuja Kastehelmiä

Kastehelmi sukunimenä

Kastehelmi on myös seuraavien henkilöiden sukunimi:

  • Emil Kastehelmi (s. 1993/4), sotahistorian asiantuntija ja tietokirjailija.

Lähteet

  1. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen: ”Kastehelmi”, Suomalaiset etunimet Aasta Yrjöön, s. 185–186. Gummerus, 2007. ISBN 978-951-20-7143-2
  2. Astrid Lindgren: Kastehelmi. Suomentanut Laila Järvinen. WSOY, 2003. ISBN 978-951-20-7143-2
  3. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 7.5.2020.