Nykymaailmassa Kastráki (järvi):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti Kastráki (järvi) on synnyttänyt keskustelua ja keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista yhteiskuntaan. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseen Kastráki (järvi) on ollut tutkimusten ja tutkimusten kohteena, jotka ovat yrittäneet valaista sen vaikutuksia ja seurauksia. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Kastráki (järvi):n perusnäkökohtia ja analysoimme sen roolia eri yhteyksissä. Kastráki (järvi) on yhteyksistään teknologiaan, suhteestaan kulttuuriin ja politiikkaan ja sen merkitykseen jokapäiväisessä elämässä, aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja pohdintaa tänään.
Kastráki Λίμνη Καστρακίου |
|
---|---|
Kastráki-järvi. |
|
Valtiot |
![]() |
Paikkakunta | Aitolia-Akarnania, Länsi-Kreikka |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Laskujoki | Achelóos |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 144 m |
Pinta-ala | 26,8 km² |
Tilavuus | 1 000 000 m3 |
Suurin syvyys | 50 m |
|
Kastráki (kreik. Καστράκι eli (Τεχνητή) Λίμνη Καστρακίου, (Technití) Límni Kastrakíou, Kastrákin tekojärvi) on tekojärvi läntisessä Keski-Kreikassa.[1] Se on Kreikan neljänneksi suurin tekojärvi ja sen pinta-ala on 26,8 neliökilometriä. Kastráki on suurimmillaan noin 29,4 kilometriä pitkä ja noin 3,3 kilometriä leveä. Järvi sijaitsee 144 metrin korkeudella merenpinnasta ja sen suurin syvyys on 50 metriä.
Kastráki-järvi sijaitsee Achelóos-joessa Aitolia-Akarnanian alueyksikössä Länsi-Kreikan alueella noin 16 kilometriä lounaaseen Kremastán tekojärvestä.[1] Järvi syntyi, kun Achelóos padottiin vuonna 1969.[2] Padon pituus on noin 530 metriä ja korkeus noin 95 metriä.[3]