Tässä artikkelissa tutkimme lisää Katarina Sunesdotter:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan uppoudumme erilaisiin näkökohtiin, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä ja vaikutusta elämäämme. Analysoimme sen merkitystä eri osa-alueilla sekä asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta. Lisäksi tarkastelemme Katarina Sunesdotter:een liittyviä menestystarinoita ja haasteita tavoitteenamme tarjota täydellinen ja rikastuttava näkemys tästä jännittävästä aiheesta. Valmistaudu tutustumaan kaikkiin tietoihin Katarina Sunesdotter:stä!
Katarina Sunesdotter | |
---|---|
![]() Katarina Sunesdotterin hautamonumentti Gudhemin luostarikirkossa, kuvattuna 1905 | |
Ruotsin kuningatar | |
Valtakausi | 1243/1244 - 2. helmikuuta 1250 |
Edeltäjä | Sofia Eerikintytär |
Seuraaja | Helena Pedersdotter Strange (kiistelty) tai Rikissa Tanskalainen |
Syntynyt | noin 1215 |
Hautapaikka | Gudhemin luostarikirkko, Itä-Götanmaa |
Puoliso | Eerik XI Eerikinpoika |
Suku | Bjälbo |
Isä | Sune Folkesson |
Äiti | Helena Sverkersdotter |
Uskonto | roomalaiskatolisuus |
Katarina Sunesdotter, myös Katarina av Ymsborg ; (n. 1215 – 17. tammikuuta 1251- helmikuu 1253) oli ruotsalainen aatelinen ja Ruotsin kuningatar kuningas Erik XI Erikssonin puolisona vuosina 1243/1244–1250.[1]
Katarina oli Sune Folkessonin ja Helena Sverkersdotterin, kuningas Sverker nuoremman tyttären tytär.[1]
Hän avioitui vuonna 1244 kuningas Erik XI Erikssonin kanssa, avioliitto oli lapseton. Puoliso kuoli 2. helmikuuta 1250.[1]
Kesäkuun 11. päivänä 1250 hän teki suuren lahjoituksen Gudhemin luostarille, jonne hän aikoi mennä nunnaksi. Samana vuonna hän testamenttasi Söderköpingin kaupungin sisarelleen Benedictalle.[1]
Katarina Sunesdotteria kuvaava veistos on Hagatorgetilla Söderköpingissä, jonka on tehnyt kuvanveistäjä S. Dahlström vuonna 1965.[2] Hänen puolisostaan on tehty puuveistos Hjo'hon.