Tässä artikkelissa aiomme tutkia Kaukjärvi (Uusikirkko):tä, aihetta, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Kaukjärvi (Uusikirkko) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta sen arkielämän merkityksellisyyden, yhteiskunnallisen vaikutuksensa ja eri alueiden merkityksen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme Kaukjärvi (Uusikirkko):tä yksityiskohtaisesti, tutkien sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta elämän eri osa-alueisiin. Kaukjärvi (Uusikirkko) on aihe, jota kannattaa tutkia lähemmin, sen vaikutuksesta popkulttuuriin ja rooliin historiassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla analysoimme Kaukjärvi (Uusikirkko):n eri puolia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan. Valmistaudu uppoutumaan Kaukjärvi (Uusikirkko):n kiehtovaan maailmaan ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on tarjota!
Kaukjärvi eli Kamenka (ven. Каменка) on kylä Karjalankannaksella, Leningradin alueen Viipurin piirissä. Ennen toista maailmansotaa se kuului Suomen Uudenkirkon kuntaan.
Kaukjärven alue oli vuodesta 1362 kirkollisena rälssinä. Kaukjärven Piritanniemellä oli Pyhän Birgitan kappeli, joka rakennettiin roomalaiskatolisena aikana, viimeistään 1500-luvun alussa. Uskonpuhdistuksen seurauksena Kaukjärven alue joutui kruunulle. Kaukjärven Pyhän Birgitan kappelikunta sijaitsi myöhempien Uudenkirkon ja Kuolemajärven kuntien pohjoisosissa. Jumalanpalveluksien pito kiellettiin Pyhän Birgitan kappelissa vuonna 1781, ja kappelirakennus purettiin pian tämän jälkeen. Vaikka Kaukjärvi oli hyvin tunnettu läntisellä Karjalankannaksella[1], eräissä myöhemmissä virallisissa asiakirjoissa ei esiinny Kaukjärvi-nimistä kylää. Topografikunnan vuoden 1939 topografiseen kartastoon on Kaukjärvi merkitty kylän nimeksi.[2] Kaukjärvellä oli vuoden 1939 väestökirjanpidon mukaan 159 taloa, joista 145 asuttuja.[3] Kaukjärvi (Kamenka) on nykyisen Uudenkirkon (Poljany) maalaiskunnan alueella, Perkjärven asemakylän (Kirillovskoje) länsipuolella. Kaukjärven kylän vieressä on nykyinen Kaukjärven (Kamenkan) sotilasalue, joka ennen toista maailmansotaa tunnettiin Perkjärven ampuma-alueena. Nykyisin sotilasaluetta hallinnoi Venäjän asevoimien 138. moottoroitu jalkaväkiprikaati.