Kaupanvahvistaja
Nykymaailmassa Kaupanvahvistaja:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Syntymisestään lähtien se on herättänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön uteliaisuutta ja huomiota. Sen merkitys piilee sen vaikutuksessa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin sekä sen vaikutukseen eri opintoalojen ja ammattien kehittymiseen. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kaupanvahvistaja:een liittyviä eri näkökohtia sen historiallisesta alkuperästä nykyisyyteen, analysoimme sen vaikutuksia ja ennakoimme sen mahdollista kehitystä tulevaisuudessa.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kaupanvahvistaja on virkamies tai Maanmittauslaitoksen määräämä henkilö, jolla on oikeus vahvistaa kiinteistön omistusoikeuden siirtoa koskeva oikeustoimi, esimerkiksi kauppa tai lahja. Kiinteistön luovutus on tehtävä kirjallisesti. Myyjän ja ostajan tai heidän asiamiehensä on maakaaren mukaan allekirjoitettava kauppakirja olemalla läsnä samaan aikaan kaupanvahvistajan kanssa, koska muutoin ei kaupan laillisuudelle välttämätön muotovaatimus toteudu.
Kaupanvahvistajan on vahvistettava luovutus kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistamisen tarkoituksena on estää sopimaton painostus tai muu epäasiallinen menettely kiinteistökaupassa. Kaupanvahvistajan ilmoituksen perusteella kiinteistön sijaintikunta voi käyttää sillä olevaa etuosto-oikeutta eli oikeutta lunastaa kiinteistön kunnalle. Kunnat voivat lunastaa vähintään 3 000 neliömetriä laajan kiinteistön Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa ja Vantaalla tai lunastaa suunnittelutarvealuetta varten muissa Suomen kunnissa yli 5 000 neliömetriä laajan alueen (etuostolaki 5 §).
Julkisia kaupanvahvistajia
Kaupanvahvistajia ovat kaupanvahvistajista annetun lain (573/2009) perusteella:[1]
- henkikirjoittajat, julkiset notaarit, poliisipäälliköt, apulaispoliisipäälliköt, johtavat kihlakunnanvoudit, kihlakunnanvoudit ja maakunnanvouti sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanmittausinsinöörit; (29.11.2019/1143)[1]
- Maanmittauslaitoksen virkamiehet ja kunnan viranhaltijat, jotka voivat kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 5 §:n mukaan toimia toimitusinsinööreinä;[1]
- konsulipalvelulain (498/1999) 33 §:ssä tarkoitetut ulkomaanedustustossa palvelevat virkamiehet ja työntekijät.[1]
Jos kaupanvahvistajan palveluiden saatavuus sitä edellyttää, muu kuin edellä mainittu henkilö voidaan hakemuksesta määrätä toimimaan kaupanvahvistajana.
Kaupanvahvistajan on ennen kiinteistön luovutuksen vahvistamista tarkistettava luovutuskirjan allekirjoittajien henkilöllisyys ja se, että luovutuskirja on tehty maakaaressa säädetyllä tavalla. Luovutusta ei saa vahvistaa, jos on perusteltua aihetta epäillä luovutuksen pätevyyttä. Kaupanvahvistaja vahvistaa kiinteistön luovutuksen merkitsemällä todistuksen luovutuskirjaan. Todistuksesta tulee käydä ilmi luovutuskirjan allekirjoittajien nimet sekä luovutuskirjan vahvistamispaikka ja -aika. Kaupanvahvistajan on allekirjoitettava todistus ja merkittävä siihen kaupanvahvistajan tunnus. Kaupanvahvistajan on kahden työpäivän kuluessa luovutuksen vahvistamisesta ilmoitettava luovutuksesta sähköisesti kiinteistönluovutusilmoituksella.
Lähteet
- ↑ a b c d Ajantasainen lainsäädäntö: Laki kaupanvahvistajista 573/2009 finlex.fi. Edita. Viitattu 12.7.2021.