Kauri Mikkola

Nykymaailmassa Kauri Mikkola:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Syntymisestään lähtien Kauri Mikkola on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion ja synnyttänyt keskusteluja, pohdintoja ja perusteellisia tutkimuksia. Kauri Mikkola:n merkitys on sen vaikutuksessa jokapäiväiseen elämään ja sen vaikutukseen yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kauri Mikkola:n vaikutuksia nykyään, analysoimme sen vaikutuksia ja tarjoamme kattavan yleiskatsauksen sen merkityksestä nykymaailmassa.

Kauri Mikkola. Luontoilta Nurmijärven Taaborinvuorella 2005.

Kauri Eino Fredrik Mikkola (9. toukokuuta 1938 Helsinki – 27. joulukuuta 2014[1]) oli suomalainen hyönteistieteilijä, lintutieteilijä, professori ja tietokirjailija.[2][1]

Kauri Mikkolan vanhemmat olivat dosentti Eino Mikkola ja filosofian maisteri Katri Eliisa Sainio.[3] Hänen veljensä oli arkkitehti Kirmo Mikkola. [1] Hänen setänsä, rehtori A. V. V. Mikkola keräsi perhosia ja omisti niitä suuren kokoelman.[1]

Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1957 ja valmistui luonnontieteen kandidaatiksi vuonna 1963, filosofian kandidaatiksi vuonna 1965, filosofian lisensiaatiksi vuonna 1967 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1973.[4] Mikkola opetteli tuntemaan hyönteislajeja harvinaisen laajalti. Hänestä kehittyi myös lintujen, nisäkkäiden, matelijoiden ja sammakkoeläinten asiantuntija.[1]

Mikkola työskenteli pitkään Helsingin yliopistossa, viimeksi Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendenttinä. Hän oli Yleisradion Luontoilta-ohjelman asiantuntijana yli 30 vuotta.

Mikkola julkaisi useita luontoaiheisia teoksia. Hän sai pitkäaikaisesta työstään tunnustuksena muun muassa professorin arvonimen ja Björn Kurtén -tiedepalkinnon.[5] Hänen erikoisalaansa olivat perhoset ja varsinkin pohjoisten tundra-alueiden harmoyökköset, joita hän kävi tutkimassa myös Siperiassa ja Kanadan arktisilla alueilla. Hän toimi pitkään Suomen Perhostutkijain Seuran puheenjohtajana, ja hän oli seuran kunniapuheenjohtaja.[6]

Mikkola kirjoitti useita lintutieteellisiä artikkeleita Ornis Fennicaan.

Hän kuoli 76-vuotiaana aivoverenvuotoon.[7]

Teoksia

  • Mikkola, Kauri: Behavioural and electrophysiological responses of night-flying insects, especially Lepidoptera, to near-ultraviolet and visible light.' 1972. (Väitöskirja.)
  • Vakkari, P. – Kuussaari, M. – Mikkola, K.: Korsiyökkösten teollisuusmelanismi pääkaupunkiseudulla 1973–1990. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C, 28. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta, 1991. ISSN 0357-5454
  • Mikkola, Kauri (päätoim.): Maailman eläimet. Tammi.
  • Mikkola, Kauri – Tanner, Hannu: Perhospuutarha. Tammi, 2001. ISBN 951-31-2099-6
  • Mikkola, Kauri – Murtosaari, Jussi – Nissinen, Kari: Perhosten lumo: Suomalainen perhostieto. Suomen perhostutkijain seuran 50-vuotisjuhlajulkaisu. Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6
  • Mikkola, Kauri – Jalas, Ilkka – Peltonen, Osmo: Suomen perhoset: Mittarit 1. Suomen perhostutkijain seura, 1985. ISBN 951-99620-7-7
  • Mikkola, Kauri – Jalas, Ilkka – Peltonen, Osmo: Suomen perhoset: Mittarit 2. Recallmed, 1989. ISBN 951-9221-23-9
  • Mikkola, Kauri – Jalas, Ilkka: Suomen perhoset: Yökköset 1. Suomen perhostutkijain seura. ISBN 951-1-04296-3
  • Mikkola, Kauri – Jalas, Ilkka: Suomen perhoset: Yökköset 2. Suomen perhostutkijain seura – Otava, 1979. ISBN 951-1-04297-1

Lähteet

  1. ↑ a b c d e Kauri Mikkola. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat. 5.1.2015. Viitattu 20.2.2021.
  2. ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 446. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ 597 (Kuka kukin on (Aikalaiskirja) : Who's who in Finland / 1978) runeberg.org. Viitattu 9.5.2024.
  4. ↑ Helsingin Norssin matrikkeli 1867–1992, numero 5676.
  5. ↑ Luontoillan Kauri Mikkola sai elämäntyöpalkinnon Ilta-Sanomat. 11.1.2009. Viitattu 11.1.2009.
  6. ↑ Professori Kauri Mikkola täytti 70 vuotta 10.5 Vuokon luonnonsuojelusäätiö. Viitattu 11.1.2009.
  7. ↑ Kauri Mikkola Helsingin Sanomat. 5.1.2015. Viitattu 9.5.2024.